Miten ruokinnan esteet näkyvät solupitoisuudessa
Hyvälaatuinen säilörehu on ruokinnan perusta – sen laatu ja saatavuus sekä syönti vaikuttavat lypsylehmien terveyteen ja vastustuskykyyn. Vastustuskyvyn heikkeneminen altistaa lehmät sairauksille.
Hyvälaatuisen säilörehun varaan on helppo rakentaa onnistunut ruokinta. Jos rehun säilöntälaadun kanssa on ongelmia, voivat ongelmat heijastua myös maidon solupitoisuuteen ja lypsylehmien utareterveyteen. Somaattiset solut kuvaavat lehmän utareen terveyttä. Terveellä lehmällä maidon solupitoisuus on matala.
Säilörehun laatu
Säilöntälaadultaan huonolaatuinen säilörehu ei ole maittavaa ja sen vuoksi on riskinä, että lypsylehmien väkirehun osuus voi nousta suunniteltua korkeammaksi. Lehmä valikoi rehua syödessään ja huonolaatuisen säilörehun seurauksena väkirehun osuus ruokinnassa voi nousta niin, että pötsin toiminta häiriintyy ja pötsi happamoituu.
Koska lehmä on märehtijä, pitäisi lypsylehmän ruokinnan perustua energia- ja valkuaistarpeiden tyydyttämiseen maltillisella väkirehuosuudella niin, että pötsin toiminta säilyy normaalina. Kun säilörehun osuus rehuannoksessa pienenee, myös kuidun osuus ruokinnassa vähenee. Normaali pötsin toiminta turvataan riittävällä kuidun saannilla.
”Koko rehuannoksen NDF-pitoisuus tulisi olla vähintään 250 grammaa syötyä kuiva-ainekiloa kohti.”