Sähköpihi pihatto

Uusikaarlepyyläisen Wiks Gårdin pihaton takana seisoo vesitorni. Tai ei ihan vesitorni, mutta iso vesisiilo kuitenkin, ja asialle löytyy luonnollinen selitys.

”Alueella on turkistarhoja, jotka kuluttavat paljon vettä. Jotta putkien kapasiteetti riittää, on vesilaitos hinnoitellut yöllä käytetyn veden viidenneksen halvemmaksi kuin päivällä käytetyn. Siksi täytämme 20 kuution vesisäiliön yöllä ja käytämme varastoitua vettä päivällä”, yrittäjä Magnus Wik selventää.

Valion vanhasta Kaitsorin meijeristä hankittu vesisäiliö toimii myös kriisivarastona, jos veden tulo kunnallisesta verkosta jostain syystä lakkaa. Vesisäiliön hankkiminen ja pystytys maksoivat hieman alle 6 000 euroa. Säiliön ansiosta vesilasku pieneni jo ensimmäisenä vuonna 2 000 eurolla.

Kuva: Magnus Wik on asentanut navetan viereen 20 kuution vesisäiliön. Yöllä säiliöön laskettu halvempi vesijohtovesi käytetään lehmien juomavedeksi ja navetan askareisiin päivällä. Säiliön hankkiminen ja pystyttäminen maksoivat noin 6 000 euroa.

Vesisäiliö on Wikille yksi tapa säästää tuotantokustannuksissa. Vuonna 2006 valmistuneessa pihatossa on monta muutakin ratkaisua, joilla on säästetty kustannuksia ja edistetty samalla eläinten ja ihmisten hyvinvointia.

”Tykkään teknisten asioiden pohtimisesta. Työn ilo syntyy siitä, kun jokin pitkään mietitty ratkaisu toimii”, Wik hymyilee. Miehestä paistaa se, että nykyinen työ, jossa saa käyttää omia aivojaan ja tehdä omilla käsillään, on yrittäjälle mieleen.

Wik hoitaa navetta- ja peltotyöt isänsä, Anders Wikin, ja yhden palkatun työntekijänsä kanssa. Wikin puoliso ja yrittäjäkumppani, Henny Wik, keskittyy tällä hetkellä perheen 2- ja 5-vuotiaiden lasten hoitoon.

Lypsyasemalla lypsetyn maidon lämpö otetaan navetassa tarkasti talteen. Maito kulkee tilatankkiin esijäähdyttimen kautta. Esijäähdyttimessä kierrätetään vesisiilossa olevaa vettä, jolloin siiloon yöllä pumpattu vesi lämpenee lypsyn yhteydessä.

Valion alkutuotannossa muun muassa energia-asioista vastaava kehityspäällikkö Kaj Nyman on mitannut Wikin navetassa esijäähdytyksen vaikutusta maidon lämpötilaan ja energian kulutukseen.

”Maidon lämpötila putoaa esijäähdyttimessä 30 asteesta keskimäärin 15–16 asteeseen. Näin pystytään vähentämään tilasäiliön sähkönkulutus noin puoleen ja maidon lämpö saadaan hyötykäyttöön”, Nyman sanoo.

Suorajäähdytteisen tilasäiliön sähköntarve on tyypillisesti 20 wattituntia maitolitraa kohden, kun maito jäähdytetään lypsylämpötilasta neljään asteeseen. Tällä kaavalla laskettuna esijäähdytys säästää Wikin navetassa sähköä noin 9 000 kilowattituntia vuodessa, mikä tarkoittaa yli tuhannen euron säästöä.

Maidon lämmön talteenotossa on vielä toinenkin vaihe. Tilasäiliön vaipassa kiertävä kylmäaine ohjataan levylämmönvaihtimelle lämmittämään vesivaraajan vettä.

Kuva: Valion Kaj Nyman (vas.) ja Magnus Wik tarkastelevat, paljonko esijäähdytys laskee maidon lämpötilaa ennen tilasäiliöön laskemista. Lypsyasemalta tulleen maidon lämpötila oli kesällä 30 astetta. Esijäähdytys laski lämpötilan 16 asteeseen.

Maidon jäähdytystä Wik aikoo vielä tehostaa kierrättämällä glykolia talvella ulkoilman kautta esijäähdyttimeen, jolloin ulkoilman kylmyys saadaan jäähdyttämään maitoa. Tämä keksintö on vielä kokeiluasteella, mutta otettaneen käyttöön tulevana talvena.

Maitohuoneen pariovien yläpuolelle Wik on asentanut suunnittelemansa ilmanvaihtoventtiilit. Ne avautuvat automaattisesti, kun tilasäiliön kylmäkone käynnistyy.

Sähkön säästöön Magnus Wikillä on käytössä vielä monta muutakin konstia. ”Vaihdoin loisteputket led-putkiin pihaton remontin yhteydessä viisi vuotta sitten. Se oli vaivaton operaatio, sillä led-putket sopivat vanhoihin valaisimiin. Samalla parani myös työmukavuus.”

Samassa remontissa navetan ilmanvaihto muutettiin koneellisesta painovoimaiseksi. Kiinteiden ikkunoiden tilalle Wik rakensi edulliset kennolevyluukut ja lisäsi kattoon poistohormeja. Ilmanvaihdon muutoksen hän arvioi vähentäneen sähkön kulutusta 16 000 kilowattitunnilla vuodessa. Tämäkin muutos kohensi työmukavuutta ja eläinten hyvinvointia.

Kuva: Vasikoiden juottoämpärit pestään karsinan seinästä laskettavalla tasolla. Enää ei selkä rasitu, kun työ tehdään lattiatason sijaan metrin korkeudella.

Lypsyasemalla säästyy sähköä sen ansiosta, että Wik on muuttanut vanhojen tyhjiöpumppujen ohjauksen kierroslukusäätöiseksi. Aikaisemmin kaksi 2,2 kilowatin pumppua kävivät koko ajan täysillä kierroksilla. Nyt lypsyssä käytetään enää noin 1,7 kilowatin tehoa aikaisemman 4,4 kilowatin sijaan. Kaikkien edellä mainittujen muutosten ansiosta pihatossa kuluu sähköä nyt noin 55 000 kilowattituntia vuodessa, kun sitä aikaisemmin kului noin 90 000 kilowattituntia. Säästöjä kertyy noin 4 000 euroa vuodessa, mikä tarkoittaa yrittäjälle yli 300 euroa parempaa palkkaa jokaiselle kuukaudelle. Wikiltä eivät ideat hevin lopu. Nyman nimittääkin Wikiä leikkisästi Uusikaarlepyyn Pelle Pelottomaksi.

Navetan vesipumpuissa on navetan vesivuotojen varalle automaattinen hälytysjärjestelmä. Pumppujen ohjauslogiikka tunnistaa normaalista poikkeavan kulutuksen ja antaa siitä hälytyksen. Sähkökatkoksen sattuessa vedensyöttö siirtyy automaattisesti omasta säiliöstä kunnan vesijohtoverkon puolelle. Veden paine-erolla toimivan venttiilin käännön Wik on kehittänyt ja rakentanut itse.

Wik rakensi myös pesupöydän vasikoiden tuttiämpäreille, kun työterveyshuollon asiantuntijat sanoivat, että ämpäreiden pesu lattialla rasittaa selkää. Peseminen onnistuu nyt metrin korkeudella olevalla tasolla selkä suorana. Tasoon yhdistetty näppärä roiskesuoja vähentää pesijän kastumista. Pesupöydän voi nostaa käytön jälkeen pystyyn, jolloin se ei vie tilaa käytävällä. Toinen työtä helpottava keksintö on erilliskarsinassa sijaitseva, itse rakennettu sorkanhoitohäkki, jossa voi nopeasti ja turvallisesti hoitaa lehmän sorkan akuutin ongelman kuntoon.

Pohdinnassa on tällä hetkellä myös tuulivoimalan rakentaminen. Käytetyn tuulivoimalan osat ovat jo varastossa. Mylly saattaa pyöriä jo ensi vuonna. Wiks Gård sijaitsee muutaman kilometrin päästä Pohjanlahden rannasta, joten tuulta riittää useimmiksi päiviksi. Aurinkopaneelitkin ovat harkinnassa. ”Pitkän ajan tavoitteenani on tehdä tilasta sähköomavarainen”, Wik linjaa. Uuden nuorkarjapihaton rakentaminen on vienyt tänä vuonna leijonanosan yrittäjän työajasta. Rakennus valmistuu vuoden loppuun mennessä ja sen jälkeen Wik vetää hieman henkeä. Aika ei käy silloinkaan pitkäksi, sillä perheen lapset pitävät varmasti isänsä liikkeellä.

Teksti ja kuvat: Markku Pulkkinen