Säilöntäaineen valinta vaatii tarkkuutta
Kurvisen maitotilalla Vaalassa elettiin viime syksynä jännittäviä hetkiä: toinen rehusato jäi pieneksi ja säilöntäkin tuotti ikävän yllätyksen.
Viime kasvukausi oli Pohjois-Pohjanmaalla erittäin märkä. Ensimmäinen säilörehusato oli kuitenkin määrältään suuri, Kurvisen tilalla peräti 6 000 kuiva-ainekiloa hehtaarilta. Toinen sato jäi kahteen tuhanteen kuiva-ainekiloon ja kolmatta ei Oulun korkeudella korjatakaan. Nurmirehu oli korjattaessa melko kosteaa.
”Olen käyttänyt rehun säilönnässä useiden vuosien ajan biologisia säilöntäaineita happojen sijaan. Ne ovat edullisempia ja toimineet meillä hyvin. Viime vuosi oli kuitenkin poikkeus”, yrittäjä Petri Kurvinen kertoo.
Normaalia kosteamman säilörehun pH-arvo olisi pitänyt saada pudotettua mahdollisimman nopeasti alas, jotta laatu olisi pysynyt hyvänä. Biologisia aineita käytettäessä säilöntäprosessi on kuitenkin happoja hitaampi. Kun rehu vielä pakkautui laakasiilossa erittäin tiiviiksi, ei biologinen säilöntäaine päässyt kunnolla vaikuttamaan koko rehumäärään. Ajosilppurin kuljettaja oli ehdottanut happosäilöntää, mutta Kurvinen luotti omiin hyviin kokemuksiinsa.
”Rehu ei mennyt kuitenkaan kokonaan pilalle, vaikka säilöntä osittain epäonnistuikin. D-arvo jäi kuitenkin melko matalaksi ja on noin 640 g/kg ka. Näillä rehuilla pärjäämme silti ensi kesään saakka ja vähän jää ylikin”, Kurvinen huokaa helpotuksesta.
Viime kesän säilörehu ei ole ollut niin maittavaa kuin aikaisempien vuosien säilörehut. Kurvisen lehmät syövät tällä hetkellä 25,5 kuiva-ainekiloa rehua päivässä, kun sitä edellisenä talvena kului 28 kiloa päivässä. Ostorehujen koostumus on pitänyt miettiä erittäin tarkasti.
Kurvinen tietää, että biologisia säilöntäaineita markkinoidaan aktiivisesti. Myyjien pitää hänen mielestään myös kertoa, että märälle säilörehulle se ei välttämättä ole paras valinta.
Ensi kesänä Kurvisen tilalla tehdään kokeita, joissa puolet rehusta säilötään hapolla ja puolet biologisella säilöntäaineella. Valio suunnittelee koejärjestelyt useammalle tilalle. Tarkoitus on keskittyä siihen, kuinka eri säilöntäaineet vaikuttavat lehmien syöntiin, tuotokseen ja maidon pitoisuuksiin.
Ensi kesänä Kurvisen tilalla tehtävissä kokeissa keskitytään siihen, miten eri eri säilöntäaineet vaikuttavat lehmien syöntiin, tuotokseen ja maidon pitoisuuksiin.
Kurvisen tilan vuonna 2010 valmistuneessa navetassa ahertaa yksi robotti, parin vuoden päästä toinenkin.
”Tilan rehukustannus on viime vuosina ollut 14–15,5 senttiä tuotettua maitolitraa kohden.”
Vajaan vuoden ikäinen Teemu saa Petri Kurvisen ja Sini Simolan ajatukset irti arkiaskareista. Vuorotyö navetassa antaa molemmille aikaa olla esikoisen kanssa.
Vasikoille aletaan rakentaa ensi kesänä uutta rakennusta, jotta pihattoon mahtuu toinen robotti ja lisää lehmiä.
Hovin tila
- Veneheitto, Vaala
- Petri Kurvinen (34), Sini Simola (33), Teemu (10 kk) ja neljä koiraa, 65 lehmää (holstein)
- Peltoa 144 ha, josta 112 ha omaa
- 70 ha säilörehunurmea ja loppu seosviljaa ja ohraa
- Keskituotos 12 300 kg/lehmä/v. (EKM)
- Rasvaa 4,0 %, valkuaista 3,5 %
- Siemennyksiä/poikiminen 1,5
- Aperuokinta mattoruokkijalla
- Rehukustannus 14–15,5 snt/maitolitra
- 1 robotin pihatto, kaikki eläimet samassa rakennuksessa.
Osuuskunta Pohjolan Maidon valio Artturi® -neuvoja Jari Korva muistuttaa, että säilöttävän rehun kuiva-ainepitoisuus vaikuttaa säilöntäaineen valintaan.