Marko Puhto
Toimitusjohtaja
Osuuskunta Pohjolan Maito
Säilörehulla hyvään tulokseen
Valiolaiset osuuskunnat ovat tiedottaneet kevään kuluessa maidon pitoisuus-hinnoittelun muutoksesta ensi vuoden alussa.
Tavoitteena on seurata maidon rasvan ja valkuaisten todellisia markkina-arvoja. Jatkossa maidosta maksetaan entistä enemmän maidon arvo-osista, rasvasta ja valkuaisesta.
Maidon pitoisuuksiin vaikutetaan muun muassa lehmärotuvalinnoilla, jalostuksella ja ruokinnalla.
Muutoksen myötä omien rehujen ja erityisesti laadukkaan säilörehun merkitys kasvaa. Säilörehussa piilee taloudellinen ja ekologinen mahdollisuus.
Säilörehun tuotantokustannus vaihtelee suuresti eri tilojen välillä. Etelä-Pohjanmaalla toteutetun NurmiArtturi-hankkeen perusteella säilörehun tuotantokustannus oli keskimäärin 18,6 senttiä meijerimaitolitraa kohti. Tilakohtainen vaihtelu oli 12,7–25,5 senttiä meijerimaitolitralta.
Euroiksi muutettuna pienimmän ja suurimman kustannuksen erotus oli vuodessa noin 50 000 euroa 40–50 lehmän karjassa ja noin 130 000 euroa 110–120 lehmän karjassa.
Hehtaarisadolla oli suurin merkitys tuotantokustannukseen: aina kannattaa tavoitella mahdollisimman korkeaa satoa.
Tuotannon tehostaminen ja ympäristöhaittojen minimointi eivät ole ristiriidassa.
Nurmi on potentiaalinen hiilinielu, jos viljelyä halutaan kehittää siihen suuntaan muun muassa täydennyskylvöin, nurmen ikää pidentämällä ja korkealla satotasolla.
Nurmiviljely on ympäristöystävällistä verrattuna yksivuotisten kasvien viljelyyn, koska hiilen vapautumista nopeuttava muokkaus on vähäisempää. Jos siirtyisimme kasvisruokaan, nurmia ei enää olisi tuotannossa ja hiilen vapautuminen kiihtyisi nykyisestä. Nurmiviljelyn edulliset ympäristövaikutukset tasapainottavat eläinperäisiä päästöjä. Nurmen tuotanto sopii Suomen olosuhteisiin eli viileään, lyhyeen kesään ja kosteaan ilmastoon.
Maitotiloilla satsataan säilörehuntuotantoon, mikä näkyy kiinnostuksena nurmipienryhmätoimintaan sekä entisestään kasvavana Valio Artturi®-palveluiden käyttönä.
Lehmä on maitotilan peltoviljelyn asiakas, jonka tarpeisiin säilörehu tehdään.
Tilatasolla parhaaseen tulokseen pääsee optimoimalla ruokintaa aktiivisesti säilörehun käyttöä maksimoiden. Keskeisiä tavoitteita ovat muun muassa hyvä sulavuus (D-arvo 68–70), hyvä valkuaispitoisuus ja hyvä säilöntälaatu.
Pohjoismaissa käytetään usein tuotosmittarina energiakorjattua maitotuotosta (EKM). Siinä otetaan huomioon maidon rasva- ja valkuaispitoisuus sekä laktoosi, jos se on analysoitu maidosta.
ProAgria julkaisi tuotosseurannan tuloksia maaliskuussa. EKM-tuotos ylitti viime vuonna Suomessa ensimmäisen kerran 10 000 kilon rajan ollen 10 129 kiloa lehmää kohden.
Hyviä pitoisuuksia tuotettaessa ruokinnan ja navetan päivittäisten prosessien seurannan ja kehittämisen merkitys nousee korkealle. Viime vuonna lanseerattiin Valman uudet KPI-mittarit, jotka tukevat tätä työtä. Tavoitteiden asettaminen tuotannolle, maitomäärien päivittäinen seuranta ja muutoksiin reagointi hallitusti oikealla tavalla oikeaan aikaan tuo tulosta.
Käytettävissä on monia keinoja. Tuotannon johtamiseen kannattaa käyttää aikaa. Aina on järkevää kehittää omaa osaamistaan ja käyttää hyviä asiantuntijoita sparraamaan hyviin tuloksiin.
