Solumaatalous – hopealuoti tulevaisuuden ruoantuotantoon

Ruoantuotannon kestävät ratkaisut puhuttavat.

Helsingin Sanomien pääkirjoituksessa 29.9. pohdittiin ruoantuotannon kestävyysmurrosta ja uusien teknologioiden roolia. Pääkirjoitus on oikeassa siinä, että uudelleen ajattelua tarvitaan. Solumaatalous on tulevaisuudessa osa ruokajärjestelmää ja voi kattaa aikanaan osan ruoantuotannosta. Ennen kuin tulevaisuuteen on saavuttu, solumaatalouden teknologioissa riittää vielä kehitettävää, jotta resurssitehokkuus, tuotantoteknologiat ja lopputuotteiden ravitsemuksellinen laatu ovat riittävällä tasolla.

Pääkirjoituksessa visioitiin, että maanomistajat voisivat viljelyn sijaan tuottaa maillaan aurinkosähköä ja bioreaktorissa proteiinia. Biotekninen proteiinin tuotanto GM-mikrobeilla vaati kuitenkin huippuhygieeniset tilat ja -teknologian, eikä varmaankaan onnistuisi ”pellon kulmalla” kuten kirjoituksessa tunnelmoitiin.

Tulevaisuuden kestävä ruokajärjestelmä on yhdistelmä nykyisiä ruoantuotannon muotoja ja solumaatalouden kaltaisia innovaatioita.

Meidän on kehitettävä myös nykyisiä menetelmiä. Avainsana on integraatio: solumaataloutta ja perinteisiä ruoantuotannon muotoja on kehitettävä yhtenä kokonaisuutena, jotta resurssit hyödynnetään tehokkaasti. Mikään yksittäinen tuotantomuoto ei voi olla resurssiviisas ilman muiden arvoketjujen apua. Kasviproteiini- ja solutehdas tuottavat ruokaa, mutta myös melkoiset määrät elintarvikkeeksi kelpaamatonta sivuvirtaa. Tässä eläintuotanto tulee apuun. Myös kotieläintuotanto hyötyy integraatioista. Esimerkiksi lantapohjaisen biokaasun tuotanto voi integroitua ainakin kahteen arvoketjuun; lannoitteisiin ja vetytalouteen.

Tulevaisuuden kestävä ruokajärjestelmä on siis yhdistelmä nykyisiä ruoantuotannon muotoja ja solumaatalouden kaltaisia innovaatioita. Jokaiseen ruokajärjestelmän osaan tarvitaan kiinteämpää systeemiajattelua ja uutta teknologiaa, jotta energia ja ravinteet kiertävät järjestelmässä ja tuotannon sivuvirrat hyödynnetään. Vain näin saamme ruoan riittämään kaikille maailman ihmisille ja varmistamme, että ruoantuotanto on taloudellisesti mielekästä ja ympäristöönsä soveltuvaa kaikkialla maailmassa.

Kaikki toimialat tarvitsevat innovaatioita ja teknologioiden kehittämistä, myös ruoka-ala. Uusia teknologioita hyödynnetään jo nyt monella tapaa pelloilla, kasvihuoneissa ja karjasuojissa. Valio valittiin alkuvuodesta Business Finlandin rahoittamaksi veturiyritykseksi, jonka roolina on vetää tulevaisuuden ruokajärjestelmän kehittämistä ja innostaa mahdollisimman moni ruokajärjestelmään kytkeytyvä yritys, tutkimuslaitos ja sidosryhmä lisäämään tutkimus- ja tuotekehityspanostuksiaan. Tavoitteena on lisätä resurssiviisasta ruoantuotantoa ja -vientiä yli miljardilla eurolla vuodessa vuoteen 2032 mennessä. Yli sata isoa, pientä, uutta ja vakiintunutta toimijaa on jo mukana rakentamassa tulevaisuuden ruokajärjestelmää yhteistyössä.

On kaikkien etu, että sekä perinteiset että uusia teknologioita hyödyntävät ruoantuotantomuodot menestyvät.

Näkökulmat
Ilmastopuntari: Hiiliviljelyn välitilinpäätös
Näkökulmat
Ilmastopuntari: Kaurajuoman ja maidon hiilijalanjäljillä
Näkökulmat
Tulevaisuuden ruokajärjestelmä