Sujuvaa appeen tekoa
Mäkelän maatalousyhtymässä sujuvoitetaan töitä LEAN-opein. Kolme vuotta sitten tilalla uusittiin rehupiha ja tehostettiin seosrehun valmistusta.
Mäkelän tilan rehupiha uusittiin vuonna 2016, jolloin rakennettiin kolme laakasiiloa. Laitimmaisessa siilossa on murskesäilöttyä viljaa. Takana näkyy valkuaisrehusiilot. Traktori-seosrehuvaunuyhdistelmä ajetaan yleensä suojaan oikealla näkyvän konehallin navetanpuoleisesta päädystä. Rehupiha on tarkoitus asvaltoida tulevaisuudessa. Kuva: Markku Pulkkinen
Kalajoen Käännän kylässä sijaitsevassa maatalousyhtymässä investoidaan pala kerrallaan.
”Samana vuonna ei voi tai kannata tehdä kaikkia muutoksia. Ensi vuonna meillä on edessä yrittäjyysaikamme suurin investointi, kun jatkamme navettaa ja tuplaamme lehmämäärän”, Jukka Mäkelä kertoo.
Hän omistaa maatalousyhtymän yhdessä Asko Mäkelän ja Pauliina Mäkelän kanssa. Kolmikko aloitti yrittäjinä neljä vuotta sitten.
Jukka (vas.), Pauliina ja Asko Mäkelän yhteistyö sujuu kitkatta, mikä näkyy hyvinä tuotantotuloksina. Pauliina ja Jukka ovat aviopari, Asko ja Jukka veljeksiä. Ensi vuonna navettaa jatketaan toisesta päästä ja eläinmäärä nousee nykyisestä 75:stä 140 lehmään.
Robottilypsyyn tilalla otettiin varaslähtö jo syksyllä, kun ensimmäinen, uutena hankittu robotti asennettiin 75 lehmälle.
”Ajattelimme, että on hyvä totuttaa lehmät jo tässä vaiheessa lypsyasemalta robotille. Se helpottaa ensi vuoden töitä.”
Sadan metrin päähän navetasta rakennettiin kolme laakasiiloa kolme vuotta sitten tehostamaan seosrehun valmistusta. Rehuaumat jäivät historiaan, mutta paalirehua käytetään vielä jonkin verran nuorkarjalle ja tarpeen mukaan myös lehmille.
Nyt säilörehu nostellaan etukuormaajalla ja rehuleikkurilla 20 kuution seosrehuvaunuun laajalla betonilaatalla, joka on laakasiilojen edessä. Se hankittiin vuonna 2017. Yhdessä siilossa olevasta murskeviljatuubista nostetaan etukuormaajan kauhalla viljat ja samasta siilossa olevat kivennäiset säilörehun sekaan. Sekä etukuormaajassa että seosrehuvaunussa on vaaka.
Laakasiiloilta apevaunu vedetään 25 vuotta vanhalla, massiivisella Fordilla navetan kyljessä sijaitsevalle rypsirouhesiilolle, josta valutetaan kauko-ohjauksella valkuaisrehu seosrehuvaunuun. Jos rehun kuiva-ainepitoisuus on korkea, rehun joukkoon ruiskutetaan vielä navetan ovella vettä. Veden lisääminenkin onnistuu kaukosäätimellä ilman, että tarvitsee nousta hytistä.
”Kaukosäätimet ovat olleet hyvä investointi. Ne säästävät paljon työaikaa ja maksavat vain 600 euroa kappaleelta”, Asko Mäkelä sanoo.
Rehua sekoitetaan ennen jakamista 5–10 minuuttia, jottei ape jauhaannu liian hienoksi. Seosrehu-satsin tekeminen ja jakaminen vie yhdeltä ihmiseltä puoli tuntia. Seosrehu jaetaan lypsylehmille kerran päivässä ja joutilaille joka toinen päivä.
Rehuautoa aikanaan ajanut Jukka Mäkelä nostaa esille vielä yhden asian, joka edistää rehulogistiikan toimivuutta.
”Liittymän maantieltä navetalle ja rehupihaan pitää olla riittävän avara, jotta rehuautojen ja traktori-peräkärry-yhdistelmien on helppoa ja turvallista kulkea sekä kesällä että lumivallien välissä talvella. Teimmekin kokonaan uuden liittymän navetalle uusiessamme rehupihan.”
Jukka kannustaa vierailemaan muiden maitotilojen rehupihoilla, kun tilalla suunnitellaan rehupihan uusimista. Mäkelätkin saivat parhaat vinkit toisilta yrittäjiltä.
Säilörehu irrotetaan rehuleikkurilla. Sekä etukuormaajassa että seosrehuvaunussa on vaaka. 20 kuution seosrehuvaunu täytetään betonilaatan päällä. Yhtymän hankintalistalla on pyöräkuormaaja tai kurottaja kauhaleikkurilla, jolloin seosrehuvaunun täyttö nopeutuu entisestään.
Rehupihainvestointi laakasiiloineen maksoi kolme vuotta sitten hieman yli 100 000 euroa. Seuraavana vuonna tilalla saneerattiin konehalli siten, että traktori ja seosrehuvaunu mahtuvat sinne katon alle.
Yrittäjät ovat nykyiseen rehupihaansa pääosin tyytyväisiä. Navetan laajennuksen jälkeen heillä on hankelistalla kuitenkin vielä joitain rehujen käsittelyä helpottavia investointeja.
”Tarkoitus on rakentaa uusi komponenttivarasto, jolloin rypsi, kuiva vilja, kivennäiset ja muut rehukomponentit olisivat samassa paikassa. Jossain vaiheessa asvaltoimme rehupihan. Hankintalistalla on myös pyöräkuormaaja tai kurottaja ja siihen kauhaleikuri rehun lastausta helpottamaan”, Jukka suunnittelee.
Nurmen viljely ja säilörehun korjuu tehostuivat kahdeksan vuotta sitten, kun kulmakunnalla tehtiin tilusjärjestely. Mäkelän 27 lohkosta muodostettiin viisi peltolohkoa, joista kauimmaisin on vain 5 kilometrin päässä tilalta.
Tuotoksesta päätellen säilörehu on hyvälaatuista ja seosrehun koostumus oikea. Viimeisimmän vuoden keskituotos on ollut 11 000 kiloa. Maidon kuiva-ainepitoisuus on korkea, ja energiakorjattuna maitona laskettuna keskituotos onkin peräti 12 300 kiloa. Energiakorjattu tuotos kävi alkuvuonna jopa 13 000 kilossa.
Syy tänä vuonna alentuneeseen keskituotokseen löytyy viime kesän säilörehusta, jonka D-arvo jäi 660:een.
”Säilörehun D-arvo pääsi tipahtamaan, kun ensimmäisen sadon korjuu hieman viivästyi. Sadekuuro pudotti vielä rehun kuiva-ainepitoisuuden 27 prosenttiin, kun se yleensä on yli 30 prosenttia”, Jukka harmittelee.
Säilörehunäytteet tilalla otetaan vähintään kerran kuukaudessa.
Rypsirouhe valutetaan siilosta seosrehuvaunuun kauko-ohjauksella. Myös vesipisteessä navetan sisällä on kauko-ohjaus.
LEAN-periaatteet olivat vahvasti esillä uuden navetan suunnittelussa. Lypsyaseman aikana tilalla lypsettiin hieman alle 200 litraa maitoa yhtä työtuntia kohden. Kolmen vuoden päästä tavoitteena on lypsää kahdella robotilla vähintään 500 litraa maitoa työtuntia kohden.
”Olemme navettasuunnittelussa 4DBarnin kanssa simuloineet tarkasti työvaiheet ja tehneet sen perusteella portti- ja kulkureittisuunnitelmat. Eläinten ja ihmisten kulun pitää olla niin sujuvaa, että yksi ihminen pystyy tarvittaessa hoitamaan navettatyöt”, Jukka Mäkelä sanoo.
”Joka paikkaan tulee lukkoparret helpottamaan eläinten hoitoa. Very important cows -osasto (VIC) on myös uutta. VIC-lehmät ovat tilavassa kestokuivikekarsinassa kolme viikkoa ennen poikimista ja kolme viikkoa poikimisen jälkeen.”
Uuteen navettaan tulee laidunnus- ja jaloittelumahdollisuus. Ne toteutetaan käytännössä kuitenkin hieman myöhemmin.
”Ratkaisuja mietittäessä pyrimme katsomaan 5–10 vuoden päähän ja miettimään, mitä mahdollisia investointeja tilalle on tulossa. Silloin laajennukset ja investoinnit on helpompi toteuttaa”, Jukka sanoo.
Säilörehun hyvä laatu on Jukka (vas.) ja Asko Mäkelälle kunnia-asia. Rehusta teetetään analyysit vähintään kerran kuukaudessa.
MTY Mäkelä, Kalajoki
YHTYMÄ
Perustettu 2015
OMISTAJAT
Asko, 33, Jukka, 31, ja Pauliina Mäkelä, 30
ELÄIMET
75 lehmää, joista 85 % holstein- ja 15 % ayrshirerotua
NAVETTA
Vuonna 2013 valmistunut yhden robotin pihatto kennolevyikkunoin. Nuori karja ja ummessa olevat ovat vanhassa navetassa, vasikat uudessa. Laajennus kahdelle robotille valmistuu syksyllä 2020. Uuteen navettaan tulee slalomlannanpoisto ja kumimatot ritiläkäytäville.
MAITO
11 000 kg/lehmä/v. (12 300 kg EKM), rasvaa 4,7 %, valkuaista 3,8 %. 2,6 lypsykertaa/pv, tavoitteena 3 lypsykertaa/pv.
TILA
Sijaitee Kalajoen Käännän kylässä. Peltoa viljelyssä 120 ha.
MENESTYSTEKIJÄT
Hyvä eläinaines, investoinnit yksi kerrallaan ja LEAN-periaatteet.
Teksti ja kuvat: Markku Pulkkinen