Suojaa maitotila tarttuvilta taudeilta

Suomalaisilla maitotiloilla esiintyy vähän tarttuvia eläintauteja verrattuna useimpiin muihin maidontuottajamaihin. Meillä ei tarvitse vasikasta lähtien rokottaa eläimiä esimerkiksi naudan tarttuvaa virusripulia (BVD) tai tarttuvaa keuhkoputkentulehdusta (IBR) vastaan. Muualla maailmassa yleistä naudan kroonista ripulointia ja laihtumista aiheuttavaa paratuberkuloosia ei ole todettu suomalaisilla maitotiloilla. Salmonellaakin todetaan vuosittain vain alle kymmenellä lypsykarjatilalla.

Hyvä tautitilanne ei ole itsestäänselvyys, kun maassa on viime vuosina todettu kaksikin uutta tartuntaa: epämuodostuneita vasikoita ja hedelmällisyyshäiriöitä aiheuttava Schmallenberg-virus sekä parantumattomia utaretulehduksia, hengitystietulehduksia ja niveltulehduksia sekä vasikoilla korvatulehduksia aiheuttava Mycoplasma bovis. Viime mainittu on löydetty tähän mennessä lähes sadalta tilalta, joista lähes 40 on lypsykarjatiloja.

Tautiriskiin voidaan vaikuttaa

Tarttuvat eläintaudit eivät läheskään aina tule tilalle ”ennalta arvaamatta ja pyytämättä”, vaan niiden tulon syihin on mahdollista vaikuttaa. Eläinten siirtoon tilalta toiselle liittyy aina riski tarttuvien eläintautien leviämisestä. Tämän minimoimiseksi on luotu työkaluja Eläinten terveys ETT ry:n vetämän Ruokaketjuhankkeen nautaosion puitteissa ja Nasevan kehitystyön yhteydessä.

Eläinliikenteen lisäksi suojaukseen sisältyy kuitenkin monia muitakin huomioon otettavia riskitekijöitä, esimerkiksi tilan henkilö- ja ajoneuvoliikenne. Tarttuvien eläintautien leviäminen tilalta toiselle henkilö- tai ajoneuvoliikenteen mukana edellyttää yleensä käytännössä sitä, että taudinaiheuttajia sisältävää lantaa tai eläinten eritteitä siirtyy tilalta toiselle ja joutuu eläinten ulottuville. Jos tämä tartuntaketju on katkaistu, on jo saavutettu varsin paljon.

Toki esimerkiksi pälvisilsaitiöt ja erittäin herkästi leviävät, ripulia ja hengitystietulehduksia aiheuttavat koronavirukset voivat kulkeutua myös vaikkapa vaatteiden mukana.

Tautisulku suojaa osaltaan

Pääsääntö on, että tilan eläintiloihin ei tule tarpeettomia vierailijoita ja välttämättömille kävijöille tarjotaan kunnon suojavaatteet eli saappaat, haalarit ja päähine, jotka puetaan tautisulussa.

Suojavaatteiden tulee olla tarkoitukseensa soveltuvat, puhtaat ja kuivat, ja niitä on hyvä olla varattuna useampaa kokoa.

Tautisulun lähellä tulee olla mahdollisuus käsien ja tarvittavien työvälineiden pesuun sekä desinfiointiin. Tautisulun alueen täytyy olla helposti puhdistettavissa ja desinfioitavissa eikä sen läheisyydessä ole syytä varastoida ylimääräistä tavaraa. Lattiakaivo helpottaa puhtaanapitoa ja lattialla on hyvä olla esimerkiksi muoviritilä liukastumisen estämiseksi.

Uusiin tuotantorakennuksiin voidaan tehdä erillinen sisäänkäynti ulkopuolisia kävijöitä varten. Optimitilanteessa pystytään välttämään vierailijoiden ja tilan oman väen jalkineiden jälkien kohtaaminen sekä tuotantorakennuksen sisä- että ulkopuolella. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että tilan oma väki voi kulkea miten sattuu, vaan eläintiloissa on aina syytä käyttää eri jalkineita kuin muualla. Monella tilalla on jo käytäntönä, että navetan eteis- ja toimistotiloissa liikutaan esimerkiksi crockseilla ja navettasaappaat vedetään jalkaan vasta varsinaisen eläintilan ovella.

Henkilöliikenne ei ole ainoa riski

Nautatilojen suojaaminen tarttuvilta eläintaudeilta eroaa sika- ja siipikarjatiloista siinä, että toimintaa ei voida sulkea kokonaan sisään tuotantorakennukseen yhden tai useammankaan tautisulun taakse. Eläimille pitää tuoda karkearehua ja ne saattavat laiduntaa kesäisin ja ulkoilla talvisin.

Tuotantotiloihin joudutaan ajamaan koneilla esimerkiksi lannanpoiston tai kuivituksen yhteydessä, ja joskus joudutaan myös noutamaan kuollut eläin.

Eläinten hoidossa joudutaan sisään tuotantotiloihin viemään raskaita ja hankalasti puhdistettavia työvälineitä, kuten esimerkiksi sorkkahoitoparsi. Riskiä tarttuvien tautien leviämisestä voidaan pienentää pitämällä kulkureitit puhtaana ja levittämällä niille tarvittaessa kuivadesinfiointiainetta tai sammutettua kalkkia.

Lypsyroboteissa ja ruokintalaitteissa on pitkälle vietyä tekniikkaa, jonka huoltamiseen ja korjaamiseen tarvitaan ulkopuolisia ammattilaisia ja heidän työvälineitään. Työvälineiden tulee aina olla puhtaita ennen tilalle tuloa – tarvittaessa ne tulee puhdistaa ja desinfioida tilojen välillä.

Suojautuminen koskee myös tilan tuotantopihaa

Koska nautatiloilla on runsaasti liikennettä piha-alueen ja tuotantotilan välillä, tulee suojautuminen tarttuvilta taudeilta huomioida myös tuotantorakennusten piha-alueella. Tilan tuotantopihalla ei sallita sinne kuulumatonta liikennettä eikä se ole läpikulkupaikka.

Tilalla käyvän ulkopuolisen liikenteen, kuten maito-, rehu- ja eläinkuljetusautojen, reitit tulee järjestää siten, että ne risteävät mahdollisimman vähän tilan sisäisen liikenteen eli rehun, eläinten ja lannankuljetusreittien kanssa. Tilalla kuolleiden eläinten nouto on syytä järjestää siten, että raatoauton kulkureitti ei risteä tilan sisäisen liikenteen kanssa.

Tilalta lähtevä ja tuleva eläinliikenne on syytä hoitaa siten, etteivät eläinkuljettajat käy eläintiloissa. Virustautien leviämisen estämiseksi on eduksi, jos eläinkuljetusauto ei tule navetan ovelle, vaan eläimet siirretään kauemmas navetasta lastauskujaa pitkin. Ainakin välitykseen lähteville vasikoille voidaan käyttää myös lastausvaunua.

Muista torjua haittaeläimet

Rehuvarastot sekä ruokinta- ja juomalaitteet on suojattava linnuilta. Jyrsijäkontrollista on huolehdittava tehokkaasti. Lähes kaikki nautatilojen salmonellatartunnat ovat lähtöisin haittaeläimistä. Kaikki linnut eivät kanna salmonellaa, mutta jos niiden ulostetta joutuu rehuun tai juomaveteen, on tartunnan vaara olemassa.

Riskiin vaikuttaa myös yleinen siisteys: jos maahan karissutta rehua on lintujen ja jyrsijöiden saatavilla, on paikalla myös syöjiä.

Toimiva tautisulku

• Puhdas, helposti puhtaana pidettävä alue: ei kangasmattoja, lattialla liukastumista estävä muoviritilä, lattiakaivot
• Ei ylimääräistä ja tarpeetonta tavaraa, joka vie tilaa ja hankaloittaa puhtaanapitoa
• Mahdollisuus käsien pesuun ja desinfiointiin: saippuaa pullossa, käsipyyhe, paperipyyhkeitä, käsidesiä
• Saappaiden pesupaikka on jo ennen tautisulkua navetan puolella, tautisululle tullaan navetan puolelta vain pestyillä saappailla, jotta alue pysyy siistinä
• Roskakori
• Tautisulku navetan henkilösisäänkäynnissä niin, että ei voi ”ohittaa”
• Ennen tautisulkua naulakot ulkovaatteille, tautisulun ”navetan puolella” naulakot tilan eläintiloissa käytettäville puhtaille suojavaatteille
• Erillinen pesukone navetassa käytettyjen ja likaantuneiden suojavaatteiden pesuun
• Tautisulkupenkillä ”käyttäytymisohje”.

Lue lisää aiheesta

Huoltomiehiä ja asentajia sekä sorkkahoitajia varten on laadittu erilliset hygieniaohjeet. Löydät ne: ETT:n nettisivuilta kohdasta Ohjeet ja lomakkeet/puhdistus- ja saneerausohjeita

Tarttuvat taudit vasikoiden hyvinvoinnin uhkana