Tarkempaa tietoa vasikan elämästä
Vasikoiden hyvinvoinnin arviointi on monessa suhteessa vielä lapsenkengissä, mutta Naseva nautojen hyvinvointitieto -hanke vie kehitystä taas askeleen eteenpäin.
Hyvinvoivasta vasikasta hyvinvoiva lypsylehmä
On ilo huomata, kuinka vasikoiden hyvinvointi ja esimerkiksi pitkä vierihoito kiinnostavat maidontuottajia yhä enemmän. Vasikoiden hyvinvoinnin arviointi kuitenkin laahaa jäljessä kehityksestä. Esimerkiksi kansainvälisestä, tieteellisesti hyväksytystä lypsykarjojen Welfare Quality® -järjestelmästä vasikoiden ja nuorkarjan arviointi puuttuu kokonaan.
Nasevan terveydenhuoltokäynnillä vasikoista arvioidaan pääasiassa samoja asioita kuin lypsylehmistäkin, mutta arvioinnissa niputetaan useita erillisiä indikaattoreita samaan arviointikohtaan. Siten hyvinvoinnin kehittämisen avuksi ei saada yksityiskohtaista tietoa.
Vasikat tarvitsevat omat mittarinsa
Juottovasikoiden hyvinvointiin vaikuttavat monet samat asiat kuin lypsylehmienkin hyvinvointiin. Muun muassa makuumukavuudella ja ruokintakäytännöillä on suuri merkitys. Lypsylehmien mittarit eivät kuitenkaan välttämättä sovellu suoraan vasikoille. Esimerkiksi vasikoiden kuntoluokan arviointiin tarvitaan aivan omat kriteerinsä, minkä lisäksi ruokinnan onnistumista ja terveyttä pyritään arvioimaan vasikoiden päiväkasvun avulla.
Vasikoiden hoitokäytännöt merkittävässä roolissa
Hyvinvointia pyritään arvioimaan mahdollisimman paljon eläimestä itsestään niin sanotuilla eläinperusteisilla mittareilla. Jotkin hyvinvoinnin osa-alueet ovat kuitenkin parhaiten arvioitavissa resurssien ja tilan toimintatapojen kautta.
Ravitsemuksen osalta eläinperusteisten mittareiden lisäksi kartoitetaan tilan juottokäytäntöjä: miten usein ja kuinka paljon vasikat saavat maitoa tai maitojuomaa? Lisäksi arvioidaan vasikoille tärkeiden käyttäytymistarpeiden täyttymistä.
Vasikoilla on voimakas tarve imeä, eikä juoton aikana tarjolla oleva tutti välttämättä tyydytä sitä; käyttäytymistarve voi purkautua imemällä rakenteita tai toisia vasikoita. Hyvinvoinnin arvioinnissa kysytäänkin, onko vasikoilla imemismahdollisuus jatkuvasti tarjolla.
Arviointiin sisältyy lisäksi maidolta vieroitukseen sekä ryhmäkasvatukseen tai mahdolliseen vierihoitoon liittyviä kysymyksiä. Erilaisten vierihoitokäytäntöjen hyvinvointivaikutuksista ei ole vielä riittävästi tutkimustietoa, joten luokittelu tehdään hyvin yleisellä tasolla. Mittari on kuitenkin rakennettu niin, että tiedon lisääntyessä luokkia voidaan lisätä ja antaa erilaisille vierihoitokäytännöille erilainen arvo hyvinvoinnin näkökulmasta.
Kilpajuoksua ajan kanssa
Koko karjan hyvinvoinnin arvioiminen vie aikaa! Jotta arviointi säilyy kustannustehokkaana, täytyy jostain myös tinkiä. Mittaristo on suunniteltu niin, että tarkinta tietoa kerätään herkimmistä ryhmistä, juottovasikoista ja lypsylehmistä.
Ajan säästämiseksi onkin tehty periaatepäätös, että vieroitettuja vasikoita ja nuorkarjaa tarkastellaan ryhmänä karsinan ulkopuolelta. Tällöin yksittäisistä eläimistä ei pystytä tekemään yhtä tarkkoja arvioita. Esimerkiksi ihovaurioita ei näiltä eläimiltä arvioida, mutta sen sijaan voidaan esimerkiksi laskea laihojen ja likaisten eläinten osuus ryhmässä.
Asiantuntijana
Lilli Frondelius – FM, väitöskirjatutkija – Luonnonvarakeskus
Asiantuntijana
MIKAELA MUGHAL – Tutkija – Tuotantojärjestelmät, tuotantoeläinten hyvinvointi – Luonnonvarakeskus
