Tarttuvat taudit uhka vasikoiden hyvinvoinnille

Nautojen tarttuvat taudit aiheuttavat Suomessa vuosittain suuria taloudellisia tappioita, heikentävät eläinten hyvinvointia ja lisäävät merkittävästi työtä nautatiloilla. Vasikat ovat alttiita sairastumaan, sillä niiden puolustuskyky taudinaiheut­tajia vastaan on kehittymätön. Lisäksi vasikat ovat herkkiä sairauksien aiheuttamille ongelmille, kuten kivulle, stressille, kuivumiselle ja aliravitsemukselle sekä erilaisille jälkitaudeille, kuten virustaudin jälkeiselle bakteerien aiheuttamalle keuhkokuumeelle.

Taudinpurkaus voi jättää jälkensä

Saapuessaan tilalle uusi tarttuva tauti, kuten tilalla ennen kokematon hengitystievirus tai ripulia aiheuttava virus, voi aiheuttaa rajun taudinpurkauksen, jolloin useat eläimet sairastuvat nopeasti. Oireet voivat olla hyvinkin vakavia, sillä tilan eläimillä ei ole vastustuskykyä elimistölle vieraalle taudinaiheuttajalle.

Lypsykarjatilalla usein ensiksi sairastuvat pienet vasikat ja vastapoikineet lehmät, sillä niiden puolustuskyky on heikoin. Näistä eläinryhmistä tauti sitten leviää nopeasti tilan muihin eläimiin.

Toisaalta tauti voi myös hiipiä tilalle salakavalasti ja lisääntyä karjassa aiheuttamatta sairastapauksia pitkään aikaan. Sitten jonkin stressaavan tilanteen, esimerkiksi erityisen kylmien ilmojen aikana eläinten vastustuskyky hetkellisesti notkahtaa, eläimet sairastuvat ja epidemia alkaa.

Taudinpurkauksen laannuttua moni tauti voi jäädä karjaan piileväksi ja aiheut­taa eläinten sairastumisia varsinaisen epidemian jälkeenkin. Varsinkin vasikoille tämä tilanne on ongelmallinen, sillä taudinaiheuttaja, joka muhii vähäisin oirein karjan vanhemmissa eläimissä, saattaa sairastuttaa ja jopa tappaa vasikoita. Kierre ei katkea, sillä karjaan syntyy aina uusia vasikoita, jotka sairastuvat.

Tällaisesta taudinaiheuttajasta olisi hyvä päästä eroon ja suuretkin saneeraustoimet yleensä kannattavat. Apua kannattaa hakea terveydenhuoltoeläinlääkäreiltä. Lisäksi ongelmaksi voivat muodostua jälkitaudit.

Ripuliepidemian heikentämistä vasikoista useat sairastuvat napatulehdukseen, jolloin taudinaiheuttaja lisääntyy navetassa ja tulehdukset jäävät vaivaamaan karjaa vaikka ripuli saataisiinkin aisoihin.

Hyvät olosuhteet turvaavat terveyttä ja nopeuttavat toipumista. Ne ovat tärkeitä sairauksien torjunnassa ja tarttuvien tautien ennaltaehkäisyssä. Hyvissä olosuhteissa pidettyjen eläinten kyky vastustaa taudinaiheuttajia on parempi kuin haastavissa olosuhteissa pidettyjen, stressistä kärsivien eläinten.

Esimerkiksi huono ilmanlaatu heikentää vasikoiden hengitysteiden puolustusta ja siksi esimerkiksi ammoniakin ja pölyn vaivaamille vasikoille taudin­aiheut­tajien on helpompi aiheuttaa hengitystietulehduksia.

Hyvät olosuhteet myös auttavat sairaita eläimiä toipumaan ja vähentävät lisäongelmia. Esimerkiksi kuiva ja puhdas makuualue ehkäisee paljon makaavien sairaiden vasikoiden napatulehduksia.

Havaitse sairaus nopeasti

Vasikoita on syytä tarkkailla tiuhaan, jotta mahdollisten sairauksien oireet havaittaisiin heti. Erityisen tärkeää tarkkailu on erilaisten toimenpiteiden ja muutosten, kuten nupoutuksen tai esimerkiksi vieroituksen, jälkeen. Näin siksi, että kaikenlainen stressi lisää vasikoiden alttiutta sairastua.

On myös tunnettava hoidossaan olevien eläinten normaali käytös ja luonne, jotta sairauden merkit huomataan mahdollisimman aikaisessa vaiheessa.

Mitä nopeammin vasikoiden ongelmiin puututaan, sitä paremmin ne pystytään hoitamaan, eivätkä taudinaiheuttajat pääse lisääntymään hallitsemattomasti. Samalla suojellaan muuta karjaa. Jos tauti saadaan pysäytettyä vasikoihin, muut eläimet eivät välttämättä ehdi sairastua.

Anna sairaskäyttäytymiselle mahdollisuus

Sairaskäyttäytymisellä tarkoitetaan sairauden aiheuttamia muutoksia eläimen käyttäytymisessä. Näiden muutosten tarkoituksena on edistää ja nopeuttaa eläimen toipumista.

Sairas vasikka voi maata normaalia enemmän, sen ruokahalu laskee, se ei leiki ja sen karvapeite voi muuttua nuhjuiseksi, koska kehon hoitoon ei käytetä aikaa. Potilaalle pitäisi antaa mahdollisuus tähän käyttäytymiseen. Pehmeä, lämmin, vedoton ja rauhallinen makuupaikka sekä hyvälaatuista, maittavaa vettä ja rehua helposti saatavilla ovat asioita, jotka ymmärrettävästi kuuluvat jokaisen potilaan toivelistaan.

Hoida nopeasti ja hyvin

Sairaat vasikat vaativat nopeasti hoitoa, sillä yleensä niiden sairaudet etenevät nopeasti ja sairauden heikentämät vasikat ovat alttiita muille sairauksille ja jälkitaudeille. Lisäksi pienillä vasikoilla on vähäiset energiavarastot ja ne kylmettyvät helposti.

Esimerkiksi ripulivasikka kuivuu helposti ja siksi olo heikkenee nopeasti, jos vasikka ei jaksa juoda. Makaava vasikka, joka ei itse pääse ylös, saa helposti napa- ja niveltulehduksia. Eläinlääkärin antamaa hoitoa ja erilaista tukihoitoa, kuten ylös auttamista, tarvitaan siis nopeasti sairastumisen jälkeen.

Muista hoitaa kipua

Lähes kaikki sairaudet aiheuttavat kipua. Ontuminen on merkki kivusta raajassa, esimerkiksi niveltulehduksen seurauksena, jolloin eläin varoo astumasta jalalle. Ripuliin liittyy kipua, joka voi ilmetä levottomuutena tai muutoksina seisomisasennossa.

Hengitystulehdukset, joihin liittyy yskää ja hengitysvaikeuksia, aiheuttavat voimakasta kipua. Tulehdukset myös nostavat potilaille usein kuumeen.

Kipua voidaan hoitaa eläinlääkärin määräämillä tulehduskipulääkkeillä, joita voidaan antaa vasikoille suun kautta tai pistoksina. Vasikoille tulehduskipulääkkeissä on olemassa useita vaihtoehtoja, joista valita. Kivun hoitaminen kannattaa, sillä kipulääkitys nopeuttaa sairaan eläimen toipumista. Samalla lääke hillitsee tulehdusreaktiota ja kuume laskee. Potilaan olo kohenee ja rehu maistuu taas paremmin.

Miten järjestää toimiva tautisulku?

Kuva: Ann-Helena Hokkanen