Tavoitteena hiilineutraalius
Haapavetinen Keskitalon tila on mukana Valio Carbo® -hankkeen nurmipilotissa, jonka yhtenä tavoitteena on pienentää maidon hiilijalanjälkeä. Hiilen sidonnan mittauksista on saatu hyviä tuloksia.
Keskitalon tilalla syystyöt ovat paketissa ja ensi vuotta kohti edetään rauhallisissa tunnelmissa.
”Kesällä saimme kolme hyvää, laadukasta rehusatoa. Haapavedellä ei kärsitty kuivuudesta, vaan säät suosivat – olemme tyytyväisiä rehun määrään sekä laatuun”, maitotilayrittäjä Tuukka Laitila kertoo.
Tuukka on toiminut vaimonsa Kaisan kanssa yrittäjänä kymmenisen vuotta. Myös Haapavedellä sään ääriolot ovat yleistyneet viime vuosina niin, että kesällä voi olla kuivaa ja kuumaa, mutta myös hyvin märkää. Viime kasvukauden säät eivät kuitenkaan olleet erityisen haastavat. Tuukka ja Kaisa suhtautuvat tulevaisuuteen luottavaisesti mutta fiksusti varautuen.
”Pitää olla laadukasta säilörehua reilusti varastossa, että pärjätään hyvin seuraavaan kesään. Huolellisesti varastoidut säilörehut ja viljat säilyvät laadukkaina ylivuotisinakin.”
Säilörehun teko on sujunut jo pitkään samalla kaavalla: ulkopuolinen urakoitsija niittää ja toinen urakoitsija karhottaa rehun. Keruu tehdään omalla tarkkuussilppuriketjulla. Tärkeintä on saada rehu talteen nopeasti hyvän sään aikana.
Keskitalon tila on kolmatta kesää mukana CARBO®-hankkeen nurmipilotissa, jonka tavoitteina on muun muassa hiilensidontaa lisäävä viljely ja tarkka ravinteiden käyttö. Pelloilta on otettu Valio Artturi® -korjuuaikanäytteitä, mitattu sadon määrät tarkasti ja laskettu ravinnetaseita.
Lannoitukseen on kiinnitetty nurmipilotin myötä enemmän huomiota niin, että viljelykasvit saavat typpeä, fosforia ja kaliumia mahdollisimman sopivassa suhteessa.
Lannoitus aloitetaan, kun nurmi on lähtenyt kasvuun, eli Haapavedellä toukokuun alkupuolella. Ensimmäinen sato korjataan ennen juhannusta ja heti sen jälkeen levitetään lietettä kakkossadolle apulannalla täydentäen. Kolmossato lannoitetaan kaliumpitoisella lannoitteella ja korjataan elo-syyskuun vaihteessa – mieluummin elokuun puolella.
Olemme havainneet, että kun niitämme viimeisen sadon ajoissa, nurmi talvehtii hyvin.
Hiilidioksiditasapainoa eli peltojen kykyä sitoa hiilidioksidia on nurmipilotin aikana mitattu Keskitalon tilalla sekä kivennäismailta että turvemailta. Pellolle asennettiin kirkaskupuinen hiilivuoanalysaattori, jonka sisällä mittaus tapahtuu. Se sisältää hiilidioksidianturit, auringon säteitä mittaavan par-anturin ja lämpötilaanturit. Yksittäisistä hiilivuomittauksista koostetaan ensisijaisesti vuorokauden keskiarvo, joka sisältää sidonnan ja päästön. Jokaisessa mittauspisteessä on myös maaperäanturi, joka mittaa maan kosteuden ja lämpötilan viiden sentin syvyydessä.
Mittauksia tehtiin kasvukauden ajan kahden viikon välein, ja yksi mittaus kesti kerrallaan vuorokauden. Tuloksista selvisi, että kivennäismaa sitoo hyvin hiiltä, mutta ainakin tänä kesänä myös turvemaan sidontakyky oli uskottua parempi. Se hävisi sidontakyvyssä vain himpun verran kivennäismaalle.
”Ennen ensimmäistä niittoa turvemaa sitoi keskiarvoisesti hiilidioksidia tehokkaasti, mutta niiton jälkeen vapautuminen oli voimakkaampaa. Kivennäismaa puolestaan oli hiilinielu ensimmäisen niiton jälkeen aina toiseen niittoon asti. Toisen niiton jälkeen molemmilta lohkoilta vapautui hiilidioksidia, mutta loppukesästä molemmat lohkot sitoivat hiiltä”, Tuukka kertoo.
Turvemaden päästöjä voidaan Tuukka Laitilan mukaan hillitä parhaiten viljelemällä niissä monivuotisia nurmia.
”Nurmen uusimisväli kannattaa pitää mahdollisimman pitkänä, mutta samalla varmistaa, että kasvusto pysyy tiheänä. Se onnistuu, kun huolehtii, että nurmi talvehtii hyvin. Tarvittaessa voi myös täydennyskylvää.”
Nurmen uusimisvaiheessa turvemaan päästöjä voi pienentää nopeudella: pelto muokataan vasta keväällä ja heti sen jälkeen perustetaan nurmi suojaviljaan.
”Näin kasvipeitteetön aika jää hyvin lyhyeksi, noin viikkoon. Tavoitteena on aina hyvä sato, ja fiksulla nurmiviljelyllä turvamaiden päästöjä voidaan reilusti vähentää," Tuukka pohtii.
Hiilijalanjälkeä hallitaan Keskitalon tilalla myös uudella biokaasulaitoksella, jonka toimintaa käynnistellään vuodenvaihteessa.
”Kevättalvella on sellainen hetki, jolloin tilamme muuttuu energiaomavaraiseksi sähkön ja lämmön tuotannossa. Tulevaisuudessa laitoksella voidaan pienillä lisäinvestoinneilla tuottaa biokaasua myös liikennekäyttöön, kunhan kaasulle tulee lisää markkinoita”, Tuukka kertoo.
Keskitalon tila, Haapavesi
Yrittäjät
Tuukka (38) ja Kaisa (39) Laitila. Perheeseen kuuluu myös neljä kouluikäistä lasta. Tilalla yksi vakituinen työntekijä navetalla ja kesäisin alan opiskelijoita kausityöntekijöinä.
Eläimiä
195 lehmää, nuorkarjaa noin 100.
Navetta
Vuonna 2012 rakennettu ja vuonna 2018 laajennettu pihatto kolmella lypsyrobotilla.
Pelto
320 ha peltoa, josta nurmella kaksi kolmasosa ja loput seosviljalla (ohra, vehnä ja kaura). Pelloista 20 prosenttia turvemaita ja loput kivennäismaita.
Nurmi
Lajikkeina timoteita, apilaa, nurminataa ja englanninraiheinää.
Raakamaidon hiilijalanjälki
0,96 KG CO2e/kg EKM
Teksti: Susanna Cygnel
Kuva: Keskitalon tilan kotialbumi ja 123RF