Tehokas tautisuojaus tukee työturvallisuutta

Ihmisten ja eläinten välillä leviävien zoonoottisten tautien torjunta koskee kaikkia eläintiloihin tulevia ja sieltä lähteviä ihmisiä, eläimiä ja tavaroita – myös tilan omaa väkeä.

Maitotilalla työskentelyyn liittyy korostunut altistumisriski ihmisten ja eläinten välillä leviäville eli zoonoottisille taudinaiheuttajille. Vaikka usean zoonoosin torjunnassa on Suomessa onnistuttu hyvin, ovat tietyt taudinaiheuttajat viime vuosina yleistyneet. Maatalouden rakennemuutos ja tilakoon kasvaminen lisäävät tartuntatautien riskiä.

Maitotilojen zoonoosiriskit ovat pääosin hallittavissa asianmukaisilla varotoimenpiteillä. Ulkoinen tautisuojaus estää taudinaiheuttajien pääsyn tilalle ja niiden kulkeutumisen tilalta pois. Sisäinen tautisuojaus estää taudinaiheuttajien leviämisen tilalla. Ennaltaehkäisy ja varhainen reagointi ongelmatilanteisiin ovat ensiarvoisen tärkeitä.

Onko zoonoosi ammattitauti?

Maitotiloilla työskentelevien tulee tarkkailla omaa terveyttään ja reagoida zoonoositartuntaan viittaavaan oireiluun taudin leviämisen ehkäisemiseksi. Sairastuessa suorista eläinkontakteista kannattaa kertoa lääkärille diagnosoinnin helpottamiseksi. Maitotilalta saatu zoonoosi voidaan todeta ammattitaudiksi, jos työntekijä on altistunut tartunnan aiheuttajalle työssä ja syy-yhteys työperäiseen altistumiseen on todistettu. Ammattitaudiksi todettu tartunta oikeuttaa korvauksiin, kuten hoitokuluihin ja ansionmenetyksiin. Korvaus maksetaan työnantajan ottaman lakisääteisen tapaturmavakuutuksen kautta.

Maitotiloilla työterveyttä haastavat etenkin kryptosporidioosin ja pälvisilsan yleistyminen viime vuosina. Kryptosporidioosia aiheuttaa Cryptosporidium-alkueläin, jonka ookystia vasikat erittävät ulosteissaan. Ookystat ovat ympäristönkestäviä ja jo muutama suuhun saatu ookysta riittää tartuntaan. Tartuntaa voi olla vaikea yhdistää tiettyyn tilaan, sillä oireet ilmenevät tyypillisesti noin viikon kuluttua tartunnasta ja tauti voi esiintyä tilalla piilevänä.

”Maatalouden rakennemuutos ja tilakoon kasvaminen lisäävät tartuntatautien riskiä.”

Pälvisilsa on Trichophyton verrucosum -sienen aiheuttama ihotulehdus. Tartunnan saaneille kehittyy kolikonmuotoisia iho-oireita. Oireet ilmenevät muutaman viikon sisällä altistumisesta. Sieni-itiöt säilyvät pitkään navettaympäristössä ja leviävät epäsuorasti esimerkiksi vaatteiden, työvälineiden, rakenteiden tai pölyn välityksellä. Ihon hiertyminen tai ärtyminen altistaa tartunnalle suorassa kontaktissa.

Muita suomalaisilla maitotiloilla esiintyviä zoonoottisia taudinaiheuttajia ovat muun muassa suun kautta tarttuvat suolistobakteerit salmonella, kampylobakteeri ja shigatoksiinia tuottava Escherichia coli eli STEC. Harvinainen Q-kuume tarttuu suun kautta ja hengitysteitse. Listerian aiheuttama ihosairaus ja vedinrokko tarttuvat suorassa kontaktissa. Utaretulehdusbakteereista mm. Streptococcus agalactiae ja Staphylococcus aureus pesivät sekä nautojen että ihmisten iholla, limakalvoilla ja haavoissa. Zoonoosiksi lasketaan myös mikrobilääkeresistentin bakteerin siirtyminen eläimestä ihmiseen ja päinvastoin.

Tilanteen mukainen suojautuminen

Jos karjassa havaitaan selkeitä sairauden merkkejä, kuten vasikan ripulia, on syytä ottaa näytteitä taudinaiheuttajan tunnistamiseksi. Työntekijän on tiedettävä, mitä taudinaiheuttajia tilalla esiintyy, mitkä eläinryhmät ovat kantajia ja miten tartunta leviää. Taudinpurkaustilanteessa asiasta on tiedotettava kaikille sisäänkäynneille asennettujen taulujen avulla. Tilalle saapuvia henkilöitä tulisi tiedottaa tarttuvasta taudista jo etukäteen.

Työnantajan on huolehdittava siitä, että työntekijällä on riittävä ymmärrys zoonooseihin liittyvistä vaaroista ja kyky suojautua niiltä tilanteen vaatimalla tavalla, taudinaiheuttajan tartuntareitit ja -tavat huomioiden. Pääperiaatteena suun kautta tarttuvilta zoonooseilta suojautumisessa on hyvän käsihygienian noudattaminen, suojavarusteiden käyttö sekä se, että vältetään käsien, eritteiden tai vesiroiskeiden kontaktia kasvoihin. Suu suljetaan saappaita pestessä eikä navettaan tuoda ruokaa, purkkaa tai nikotiinituotteita. Tilamaito on turvallisinta juoda lämpökäsiteltynä.

Iho-, silmä-, tai limakalvokontaktin välityksellä tarttuvilta zoonooseilta suojaudutaan ehkäisemällä kontakti suojakäsineiden, suojavaatetuksen, kirurgisen suojamaskin sekä suojalasien tai visiirin avulla. Hengitysteitse tarttuvilta zoonooseilta suojaudutaan hengityssuojaimen avulla. Kirurgisen suojamaskin tarjoama suoja on vähäisempi, mutta tyhjää parempi.

Useimmat taudinaiheuttajat leviävät myös epäsuorasti ympäristön ja esineiden välityksellä. Työvälineet, vaatteet, päähineet ja jalkineet puhdistetaan ja tarvittaessa desinfioidaan käytön jälkeen tartunnan leviämisen estämiseksi. Navetassa käytettävä älylaite kannattaa suojata kertakäyttöisen salpapussin sisälle.

Työnantajalla vastuu työturvallisuudesta

Maitotilan työnantajalla on lakisääteinen vastuu työntekijöiden suojelemisesta biologisilta vaaroilta. Työnantajan tulee arvioida ja hallita zoonoosiriskit sekä perehdyttää työntekijät turvalliseen työskentelyyn maitotilalla. Työntekijöiden osaamista kehitetään työsuhteen aikana.

Kirjalliset toimintaohjeet tukevat suullisia ohjeita. Kannattaa hyödyntää asiantuntijaorganisaatioiden ohjemateriaaleja, kuten Työterveyslaitoksen työturvallisuusohjetta kryptosporidioosin torjuntaan.

”Zoonooseista etenkin kryptosporidioosi ja pälvisilsa ovat yleistyneet viime vuosina.”

Työnantajan on varmistettava, että työntekijällä on käytössään sopivat työ- ja suojavarusteet ja että niitä käytetään ja huolletaan oikein. Perehdytyksen yhteydessä kannattaa käydä läpi myös perusasiat, kuten käsihygienia, jalkineiden puhdistaminen, hygieeninen työjärjestys ja tautisulun oikeaoppinen käyttö. Suojakäsineiden käyttö täydentää, mutta ei korvaa hyvää käsihygieniaa. Suojakäsineitä käyttäessä kädet pestään suojakäsineiden poiston jälkeen.

Ideaalitilanteessa henkilökunnalla ja vierailijoilla on erilliset sisääntuloreitit navettaan. Yhteistä sisäänkäyntiä käyttäessä on varmistettava, että henkilökunnan ja vieraiden ulkovaatteet ja -kengät pysyvät erillään. Ohjeista huolimatta ihmisillä on taipumus suosia nopeinta reittiä ja toimintatapaa, varsinkin kiireessä. Pyri siis tekemään oikeaoppinen toiminta mahdollisimman helpoksi ja virheellinen toiminta vaikeaksi. Hyödynnä fyysisiä esteitä, värikoodeja ja selkeästi näkyvillä olevia ohjetauluja oikean toimintatavan varmistamiseksi.

Nasevan työkalut riskien arviointiin ja hallintaan

Nasevassa on kaikille nautatiloille soveltuva Biocheck-arviointityökalu, jonka tarkoituksena on auttaa maitotiloja tunnistamaan ja parantamaan niiden tautisuojauksen tasoa.

Biocheck-arviointien avulla tunnistetaan tilan tautisuojan vahvuudet ja heikkoudet sekä määritetään kehitystavoitteet ja keskeiset toimenpiteet. Säännöllisillä arvioinneilla voi seurata edistymistä sekä vertailla tautisuojan tasoa muihin tiloihin. Biocheckista saa myös tukea henkilökunnan kouluttamiseen ja ohjeistamiseen tautitorjuntaan liittyvissä kysymyksissä.

Maitotiloilla arvioidaan ja kehitetään sekä ulkoista että sisäistä tautisuojaa. Ulkoista tautisuojaa arvioidaan viidellä ja sisäistä tautisuojaa kuudella osa-alueella. Riskiarvion voi suorittaa Biocheck-koulutuksen saanut asiantuntija. Arvioinnin aikana käydään tilalla tutustumassa ulkoiseen ja sisäiseen tautisuojaan, jonka pohjalta täytetään Nasevaan rakennettu arviointilomake. Järjestelmä analysoi ja visualisoi tulokset.

”Pyri tekemään oikeaoppinen toiminta helpoksi ja virheellinen toiminta vaikeaksi fyysisiä esteitä, värikoodeja ja opasteita hyödyntäen.”

Biocheck-työkalun avulla saadaan käsitys tilan tautiturvallisuuden tasosta verrattuna muihin suomalaisiin arvioituihin maatiloihin. Arvioinnissa tunnistetut kehityskohteet toimivat pohjana tilan tautisuojan järjestelmälliselle ja pitkäjänteiselle parantamiselle. Suomalaisia arviointituloksia verrataan kansainvälisellä tasolla Biocheckin kautta.

Suomen asema salmonellavapaana maana korostaa taudin ennaltaehkäisyn merkitystä tiloilla. Tästä syystä Biocheck-työkalun lisäksi Nasevaan on kehitetty Ympäristöperäinen salmonellariski -tilannekatsaus, jossa keskitytään erityisesti Suomessa keskeiseen ympäristö- ja haittaeläinten välittämän salmonellariskin hallintaan. Nasevan katsaus auttaa tunnistamaan toimenpiteitä salmonellan sekä STEC-tartuntojen ja muiden ulosteeseen liittyvien tautien ja zoonoosien torjumiseksi. Tilannekatsaus kannattaa käydä läpi yhdessä eläinkääkärin kanssa.