Tehokkaat ja kannattavat tilat eivät katoa

Valion hallintoneuvoston puheenjohtaja Esa Kotala kiinnostui Nordean vastuullisuustavoitteista, onhan pankki Valion tärkeä kumppani monella tasolla. Sillä on keskeinen asema elintarvikeyhtiön kansainvälisen maksuliikenteen järjestämisessä ja rahoituskumppanina sekä omistajayrittäjien maatalouden rahoittajana.

Esa Kotalan keskustelukumppanina etähaastattelussa on Nordean maatalous- ja metsäyksikön johtaja Henrik Nuuttila. Ensin Kotala haluaa tietää, mitä hiilineutraalius pankin näkökulmasta tarkoittaa ja miten Nordea aikoo tavoitteensa saavuttaa.

”Nordean hiilidioksidipäästöjen on määrä olla nollassa vuonna 2050, ja tätä tavoitetta tarkastellaan koko luottoportfolion näkökulmasta. Tuemme ja kannustamme asiakkaitamme heidän siirtymässään kestävään kehitykseen. Varmistamme, että sektoreilla, joiden ilmastovaikutus on merkittävä, on tähän suunnitelmat olemassa”, Nuuttila kuvaa.

Matka on vasta alussa, joten ihan eksaktisti Nuuttilakaan ei pysty sanomaan, mitä kaikkea se tarkoittaa. Välitavoite on asetettu vuoteen 2030. Siihen mennessä pankin oman toiminnan hiilijälki on määrä saada nipistettyä puoleen ja rahoituspuolella tavoitteena on vähintään 40 prosentin vähennys vuoden 2019 tasosta. Tavoite koskee koko konsernia ja sen kaikkia asiakkaita. Maataloutta Nordea aikoo olla rahoittamassa jatkossakin. Nuuttilan mukaan pankin markkinaosuus maatilojen lainoista on noin 15 prosenttia, joskin osuuden täsmällinen mittaus on vaikeaa.

”Maa- ja metsätalouden strategiassamme emme tähtää markkinajohtajuuteen emmekä suurimmaksi toimijaksi, vaan olemaan alan asiantuntevin pankki, jolla on paras asiakastyytyväisyys. Asiakkaat arvostavat, että pystymme tuomaan ratkaisuja yksittäisille tiloille ja näkemään kokonaisuuksia, sen sijaan että toimisimme rahahanat edellä.”

”Kotimaisella ruoalla on vahva kysyntä ja erinomainen maine. Uskomme maitosektorin kykyyn luoda entistä houkuttelevampia tuotteita, joilla on taattu kilpailukyky ja myös vastuullisuus on keskeisellä sijalla.”

Kotalan mukaan maatalous on ollut kautta historiansa aina jonkinlaisessa murroskohdassa.

”Johtuuko tämän ajan murros vastuullisuusaiheiden noususta?” hän kysyy. ”Ja mitä se tarkoittaa rahoituksen osalta? Valiota tämä koskettaa sekä yrityksen että yksittäisen maitotilan tasolla.”

Nuuttila arvioi vastuullisuusmurroksen olevan käynnissä, mutta uskoo maatalouden kykenevän löytämään vastaukset tähänkin haasteeseen. ”Jokaisen tilan on otettava huomioon ilmastonmuutos ja sen vaikutus omaan tilanteeseen, ja turvattava oma kilpailukyky muutoksessa. Tämä haastaa tuottajat ja rahoittajat ajattelemaan ketjun kehittämistä yhdessä. Meidän tehtävämme on kannustaa ja innostaa ilmastoneutraaliin maatalouteen siirtymisessä”, hän sanoo.

”Isossa yrityksessä on eri mittakaava kuin pienessä, mutta molemmilla rahoituspäätökset perustuvat kokonaisarvioon, ja vastuullisuus tulee varmasti ottamaan vielä enemmän jalansijaa päätöksissä. Nordeassa ollaan isojen yritysten osalta jo hyvässä juoksussa, mutta yksittäisten maatilojen osalta vielä lähtötelineissä.”

Kotala kertoo painista, jota maitopuolella käydään hiilipäästöjen mittauksista. Seurattavia asioita ei pystytä vielä kunnolla mittaamaan, ja siksi tulkinnanvaraa on paljon. Nuuttila muistuttaa, että vaikka tällä hetkellä ei olisi keinoja tehdä tarkkoja arvioita, avoin keskustelu on jo itsessään tärkeää.

”Tilat itse miettivät näitä ja huomaavat, että samat teemat kiinnostavat myös pankkia, Valiota, lihataloja, ihan kaikkia. Näin luodaan ketjun yhteinen ymmärrys siitä, miten talouden pitää toimia ja tuottaa, että se on kestävällä tasolla ja täyttää hiilineutraalin talouden kriteerit.”

Maatalouden osalta keskeiset teemat ovat eläinten pidon päästöjen vähentäminen, entistä tehokkaampi hiilensidonta viljelyssä ja parhaan toimintamallin löytäminen turvepelloille. Nuuttila uskoo teknologian kehittyvän nopeasti.

”Ratkaisut ovat vielä tällä hetkellä kalliita, mutta kun mennään 10−15 vuotta eteenpäin, teknologia vaikka lannan biokaasuttamiseen tulee edullisemmaksi. Ja vaikka eksakti mittaus tänä päivänä on vielä haasteellista, kuka tietää mitä se on ensi vuonna?”

”Tilakokojen suurentuminen on globaali ilmiö, eikä Suomi ole poikkeus. Suuri koko tuo mukanaan tehokkuus- ja kustannushyötyjä, jotka maatalouden osalta ovat vielä hiukan lapsenkengissä verrattuna moneen muuhun toimialaan. Soisin yhteisyritysten ja koneyhteistyön tilojen välillä yleistyvän.”

”Kustannustehokkaat ja kannattavat tilat, joilla on näkemys tulevaisuudesta ja halua jatkaa, ne eivät katoa mihinkään.” Maatalouden erityispiirre rahoittajan silmissä on toiminnan pääomaintensiivisyys ja pienet katteet. Tyypillisiä ovat myös pidemmät laina-ajat ja se, että tukipolitiikka ohjaa investointeja verrattain paljon.

Riskitekijöitä liittyy maatalouteen enemmän kuin muuhun yritystoimintaan. Pääomaintensiivisyys aiheuttaa korkoriskiä, ja yrittäjäominaisuuksilla on suuri merkitys tarkastelussa, Nuuttila sanoo.

”Töitä tehdään yksin tai perheen kanssa, ani harvalla on ulkopuolista hallitusta tai muuta sparrauskumppania matkassa. Tällöin voi olla, että korjaavia toimia ei osata tehdä tai havaita niiden tarvetta ajoissa.”

Sää- ja tuhoeläinriskejä rahoittaja ei lainapäätöstä tehdessään arvioi, mutta niihin yrittäjän kannattaa varautua. Yrittäjäominaisuuksilla on suuri merkitys henkilöriskejä arvioitaessa.

”Tehtävämme on arvioida riskejä kokonaisuutena: katsoa että tila on kannattava, sillä on riittävä kassavirta ja hyvät tulevaisuuden näkymät. Alan yleisellä kannattavuuskehityksellä on oma vaikutuksensa, mutta aina löytyy niitä, joilla menee paremmin kuin toisilla. Pankkina me pyrimme katsomaan, mihin kukin tila janalla sijoittuu ja arvioimaan viljelijän kykyä suoriutua velvoitteistaan”, Nuuttila summaa.

Maitopuolella investointitahti on tällä hetkellä verrattain rauhallinen. Yhtensä syynä saattaa olla Valion sopimustuotantomalli, joka astui voimaan vuoden vaihteessa. Kotala perää rahoittajan näkemystä muutokseen. Nuuttila on keskustellut eri osuuskuntien edustajien kanssa asiasta ja sanoo ymmärtävänsä hyvin Valion päätöksen ja sen perustelut.

”Uskoisin, että maitotilojen rakennekehitys ei ole hiipumassa. Kyllä tilaa löytyy myös investoinneille jatkossa, vaikka juuri nyt on hieman rauhallisempaa.”

Hän kehottaa maitoketjua pitämään kiinni tuotannon tehokkuudesta, mutta myös houkuttelevuudesta. Maitotiloilla tehdään hienoa työtä, hän kannustaa.

”Olen pikkuisen aistinut turhautumista ilmastokeskusteluun, mutta itse luulen, että keskustelu ei ole vielä kunnolla alkanutkaan. Nyt on oikea aika miettiä, mitä vastuullisuus ja ilmastonäkökulma tarkoittavat käytännön tasolla, oman tilan kannalta.”

”Mitä elämästä tulisi ilman maitoa?”

Henrik Nuuttilan puheessa kuuluu pohjoiskarjalainen nuotti. Hän on syntynyt Joensuussa, käynyt siellä lukion ja opiskellut kauppatieteiden maisteriksi. Nyt Nuuttila asuu Helsingissä perheensä kanssa, johon kuuluu vaimo ja neljä lasta. Kaksoset, poika ja tyttö, ovat täyttäneet kahdeksan ja heillä on kaksi pikkuveljeä, toinen kaksivuotias ja toinen vauva.

”Maito on meille rakas elintarvike ja arjessa todella tärkeä. Vein juuri tyhjiä maitopurkkeja kierrätykseen ja nauroin, että kuinka niitä voi tulla niin paljon.”

Nuuttilan isä on tehnyt pitkän uran Nordeassa, ja pankkialalla työskentelevät myös hänen vaimonsa ja sisarensa. Onko sitten sukurasite, Nuuttila miettii. ”Kotona yritettiin varoitella ja neuvoa, että on muitakin työpaikkoja.”

Ennen Nordean pestiä Nuuttila työskenteli useissa eri tehtävissä OP:ssa. Entinen työnantaja on nyt rakas kilpailija.

”Olen tyytyväinen, että uskalsin hypätä Nordean hommiin ja pidän työstäni erittäin paljon. Meillä on tosi motivoitunut ja asiantunteva porukka ja sitä kautta hyvät lähtökohdat lähteä toteuttamaan strategiaa.”

Intohimoinen metsästäjä tykkää liikkua ulkona luonnossa, ja vapaa-aika kuluu pitkälti mökillä Kemiön saaressa.

”Meillä on siellä metsää ja vähän peltoa. Harrastus pitää kiinni arjessa ja antaa ymmärrystä maataloudesta. Lintujahtiin lähden koirieni kanssa Pohjois-Karjalaan tai tunturi-Lappiin.”

Teksti: Raila Aaltonen Kuvat: Nordea / Kaarlo Kajalainen & Pekka Rousi