Terveet eläimet tuovat tuloksen ja hyvän mielen

Vakkamäen tilan uusi navetta otettiin käyttöön kuluvan vuoden helmikuussa. Kaikki ratkaisut on tehty eläinten hyvinvoinnin ehdoilla, mikä näkyy navetan väljyytenä ja valoisuutena. Hyvä ja riittävä ape on myös perusta eläinten hyvälle terveydelle. Kuva: Markku Pulkkinen

Kauniin punainen pihatto loistaa auringossa Vihdin Otalammella. Navetan takana avautuvat kymmenen hehtaarin peltolaidun ja kolmen hehtaarin metsälaidun. Puoli vuotta käytössä olleessa 2 400-neliöisessä pihatossa on ikkunapäädyt, ja sisätilat vaikuttavat miellyttävän avarilta, viileiltä ja valoisilta. Ei olekaan ihme, että eläimet näyttävät tyytyväisiltä elämäänsä.

Hiekkavuoren valloittajat. Johanna Vakkamäki on erittäin tyytyväinen uuden navetan hiekkaparsiin. Ensimmäisen luokan aloittaneen Ainon hiekkalaatikkoleikit alkavat olla jo takanapäin.

Tilan omistaja, maitotilayrittäjä Johanna Vakkamäki on koulutukseltaan eläinlääkäri, mikä edistää karjan hyvinvointia: orastaviin terveysongelmiin voidaan puuttua välittömästi. Vakkamäen kumppanina tilan töissä ja päätöksenteossa on IT-yrittäjänä toimiva puoliso Juho Ruuhijärvi.

”Satsaus olosuhteisiin on kannattanut. Muuton jälkeen hieman notkahtanut tuotos on jälleen nousussa. Muutoksesta parempaan suuntaan kertoo myös se, että lehmien kintereisiin ovat kasvaneet karvat takaisin”, Vakkamäki kertoo.

Kierrämme navettaa yhtenä kesän lämpimimmistä päivistä. Lämpö ei kuitenkaan tunnu sisällä, sillä katossa pyörii 12 viilennyspuhallinta ja verhoseinät sekä päätyovet pidetään auki.

”Päätimme asennuttaa viilentimet saman tien uuteen navettaan, koska nosturikin oli paikalla. Muuten viilentimien asentaminen olisi saattanut venyä ja ainakin olisi ollut hankalampaa.”

Vakkamäen tila on Valion vastuullisuuslisän piirissä, kuten 82 prosenttia muistakin tiloista. Naseva on luonnollisesti käytössä eläinten terveydentilan ja lääkitysten kirjaamisissa. Ennaltaehkäisevä terveydenhuolto hoituu omin voimin.

”Teen nupoutukset ja tiineystarkastukset noin kolmen viikon välein. Kaikki terveyden- ja sairaudenhoitoon liittyvät tiedot ja dokumentit on kätevä kirjata Nasevaan, ja käytänkin sitä säännöllisesti. Suosittelen muillekin Nasevan käyttöönottamista, jos se on vielä jäänyt tekemättä”, Vakkamäki kannustaa.

”On hyvä, että kaikki terveystieto on yhdessä paikassa. Naseva toimii mielestäni erittäin hyvin.”

Oman tilan ja ison karjan hoitaminen vie lähes kaiken Vakkamäen ajan, ja hän tekeekin eläinlääkärin työtä vain muutamalla muulla kotieläintilalla.

”Nasevaan liittyvä eläinlääkärin terveydenhuoltokäynti on hyödyllinen kaikille tiloille, ja käynnistä kannattaa ottaa kaikki tieto irti. Säännöllisten käyntien ansiosta ongelmiin pystytään puuttumaan nopeasti. Toivoisin, että eläinlääkäri olisi koko ajan osa tilan hyvinvointitiimiä, eikä vain Naseva-käynnillä kerran vuodessa”, Vakkamäki esittää.

Lehmät makaavat hiekkaparsissa huomattavasti enemmän kuin entisen navetan parsimatoilla. Niskaputken muotoilu ohjaa lehmän makaamaan oikeaan paikkaan, jotta lanta putoaa käytävälle.

Eläinten hyvää terveyttä ja kestävyyttä aletaan rakentaa Vakkamäen tilalla heti eläimen synnyttä. Lähes kaikki poikimiset valvotaan, jotta vasikka saa varmasti hyvän alun.

Emä otetaan saman tien lypsylle ja vasikalle annetaan varastossa olevaa ternimaitoa, jotta kaikki vasikat saavat riittävästi vastustus-kykyä kehittävää ternimaitoa.

”Katsomme, että vasikka juo riittävästi ternimaitoa ensimmäisellä kerralla. Jos ei juo, niin maito letkutetaan vasikalle. Ternimaitoa tarjotaan noin kolme päivää. Sen jälkeen annetaan viikon ajan tuttiämpäreistä tavallista maitoa 12–14 litraa päivässä. Sitten aletaan vähitellen totutella starttirehuun”, Vakkamäki kuvailee.

Eläinten hyvän terveyden peruskiveksi Vakkamäki nimeää myös laadukkaan, riittävästi kuitua sisältävän säilörehun ja oikeat ape-reseptit. Ape jaetaan kerran päivässä ja automaattinen rehunsiirtäjä huolehtii, että ape on varmasti lehmien ulottuvilla.

”Jakaessani appeen katson samalla, että vastapoikineet lehmät tulevat ensimmäisinä syömään. Jos eivät tule, on parempi mennä tarkastamaan lehmän kunto, koska tällöin on usein jotain vialla. Parsien kolaamisen yhteydessä tarkistan vielä, että lehmillä on pötsit täynnä.”

Puhtaat parret ovat utareterveyden perusta. Solujen määrää lypsykertaa kohden seurataan robotin tiedoista sekä tankkimaidosta.

Uudessa navetassa ei ole ilmennyt pienintäkään sorkkaongelmaa anturahaavaumista tai valkoviivoista puhumattakaan.

”Ontumisia on ollut todella vähän, mikä on ollut pieni yllätys. Kun ongelmia kuitenkin varmasti joskus ilmenee, on tärkeää, että niihin puututaan välittömästi”, Vakkamäki painottaa.

Sorkkaterveyttä ja eläinten muutakin terveyttä edesauttaa myös laiduntamismahdollisuus. Myös talviulkotarha on tulossa navetan yhteyteen.

Vaikka Johanna Vakkamäki on itsekin eläinterveyden ammattilainen, hänellä on tukitiimissään mukana maidontuotannon asiantuntija ProAgriasta ja jalostuskonsulentit kahdesta eri yrityksestä.

”Omalle toiminnalleen sokeutuu helposti, ja siksi on hyvä kuulla muidenkin näkemyksiä.”

Jalostussuunnitelman Vakkamäki tekee itse. Kaikki uuden navetan lehmät on kasvatettu omasta karjasta.

Tilan omistaja, maitotilayrittäjä Johanna Vakkamäki on koulutukseltaan eläinlääkäri. Hän voi siis puuttua orastaviin terveysongelmiin välittömästi, mikä edistää tilan eläinten hyvinvointia.

Hiekkaparsia Vakkamäki kehuu estoitta. Hän on viime vuosien aikana tutustunut hiekkaparsiin sekä Pohjois-Amerikassa että Tanskassa ja keskustellut aiheesta paljon ulkomaalaisten asiantuntijoiden ja tilallisten kanssa.

”Hiekkaparret ovat toimineet todella hyvin ja olemme tyytyväisiä niihin. Lehmien on helppo mennä makuulle parteen, ja ne makaavatkin huomattavasti enemmän kuin edellisessä navetassa. Hiekka antaa myös pitoa betonikäytäville, eikä liukastumistapaturmia ole sattunut.”

Samalla hetkellä kaksi lehmärouvaa ottaa robotin edessä hieman yhteen, mutta heikommankin osapuolen sorkka pitää – ilman hiekkaa jommankumman sorkat olisivat todennäköisesti livenneet. Hiekan kanssa ei Vakkamäen mielestä tarvita käytävämattoja, vaikka muuten hän niitä suositteleekin.

”Hiekkaa kuluu noin 15 litraa lehmää kohti päivässä eli reilut viisi kuutiota vuodessa. Raekooltaan alle neljän millimetrin hiekan ostamme viiden kilometrin päästä. 60 senttiä syvä parsi saa olla aika täynnä hiekkaa, jotta lehmät makaavat oikeassa kohdassa ja parsi pysyy puhtaana”, Vakkamäki neuvoo.

Hän hiekoittaa parret traktorilla ja sivusta purkavalla kauhalla kerran viikossa. Hommaan kuluu kolme tuntia.

Lantaraapat putsaavat käytävät kahden tunnin välein ja ovat toimineet hiekasta huolimatta hyvin, mutta poikkikuiluraappojen kanssa saa Vakkamäen mukaan olla tarkkana. Lietelanta johdetaan ensin pienempään säiliöön, jonne hiekka putoaa. Sen täyttyessä nesteosa pumpataan isompaan säiliöön.

Vasikoiden, nuoren karjan ja umpilehmien olot paranevat Vakkamäen tilalla entisestään, kun vanhan navetan remontti valmistuu vuoden loppuun mennessä. Seuravana investointina siintää silmissä hiehopihaton rakentaminen.

Teksti ja kuvat: Markku Pulkkinen