Näkökulmat

Kotala selvittää: Tiloille parempaa kannattavuutta

Esa Kotala

Valion hallintoneuvoston puheenjohtaja

Kotala selvittää maito- ja ruoka-alan taustalla vaikuttavia ajankohtaisia asioita ja ilmiöitä.

17. huhtikuuta 2024

Meidän on pidettävä siitä joukosta paremmin huolta, joka meille ruoan tuottaa, sillä sen varassa on maamme huoltovarmuus ja turvallisuus, sanoo maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah.

Hallituksen ensimmäisen toimintavuoden käännyttyä loppusuoralle Esa Kotala kävi kuulostelemassa maatalousministerin näkemyksiä kotimaan ja EU:n maatalouspolitiikasta. Sari Essayah varoittaa pitämästä Suomen hyvää ruokaomavaraisuutta itsestäänselvyytenä. Hän haluaa innostaa tuottajia äänestämään kesän EU-vaaleissa, jotta uuden komission kokoonpanossa ja ohjelmassa nähtäisiin enemmän ymmärrystä maataloudelle.

Kuka

KTM Sari Essayah

Maa- ja metsätalousministeri, kristillisdemokraattisen puolueen puheenjohtaja.
Toimi ennen ammattipoliitikon uraansa tilintarkastajana, yhtenä asiakkaana oli Valio.
Asuu Lapinlahdella, harrastaa salitreeniä, juoksua ja hiihtoa.

ESA KOTALA: Hallitus on istunut pian vuoden. Mitkä ovat maatalous- ja ruokapolitiikan osalta tärkeimmät maidontuottajia koskevat asiat?

SARI ESSAYAH: Meillä on hallitusohjelmassa vahvat kirjaukset suomalaisen maatalouden kannattavuuden parantamiseksi. Strategisena tavoitteena on kannattava ja kestävä ruokajärjestelmä. Ehdoton edellytys sille on, että tulonjako ruokaketjussa olisi oikeudenmukainen ja jokainen pystyisi toimimaan siinä kannattavasti. Elintarvikemarkkinalaki, kilpailulainsäädäntö ja julkisia hankintoja ohjaava hankintalaki liittyvät kaikki maatalouden kannattavuuteen.

Ruokaketjun eri osapuolten tasapainoa tulee parantaa esimerkiksi tilanteissa, joissa sopimusehdot ovat käyneet kohtuuttomiksi. Päättynyt vuosi oli alkutuottajille todennäköisesti kannattavuudeltaan kaikkien aikojen haasteellisin, koska tuotantopanokset olivat ennätyskalliita ja sato heikko. Poikkeuksellisten tilanteiden sattuessa ei voi olla niin, että tuottaja joutuu tuottamaan edelleen vanhalla sopimuksella ja ketjun loppupäässä osapuolet hyötyvät. Maailmalta ja ihan Ruotsistakin löytyy hyviä malleja, joilla tällaisiin tilanteisiin pystytään reagoimaan.

Elintarvikeviennillä on iso osuus tavoitteen saavuttamisessa. Suomessa on maailman puhtainta ruokaa ja jäljitettävimmät ketjut, on osaavat viljelijät ja vesitase kunnossa. Meillä varmasti tulee olemaan kokoamme suurempi rooli maailman ruokaturvankin näkökulmasta.

EK: Tukimaksatukset ja muutokset peltotukien haussa ovat puhuttaneet viljelijöitä. Voisiko viestintää näiltä osin selkeyttää?

SE: Uuden cap-kauden tuomat muutokset maksujärjestelmissä olivat tiedossa lokakuussa 2022. Tiedottaminen tästä ei onnistunut kuten olisi pitänyt, sillä vielä viime keväänä annettiin ymmärtää, että maksatusten aikataulu olisi kiinni poliittisesta tahdosta. On puhuttu maksujen myöhästymisestä, vaikka ne on maksettu aivan uuden cap-kauden aikataulujen mukaisesti.

Viimeisimmäksi tuli esille uudenlaisen hakujärjestelmän aiheuttama haaste, kun osalla tuottajista oli jäänyt tiettyjä peltotukia hakematta. Monet olivat kuitenkin osanneet hakea ne oikein, eikä lokitiedoista- kaan löytynyt epäiltyä systeemivirhettä. Tilanne tuntui kohtuuttomalta niille, joilla oli jäänyt rasti laittamatta oikeaan kohtaan. Siksi päätimme Ruokaviraston kanssa avata haun osin uudestaan helmikuun loppuun asti. Aiomme nyt parantaa järjestelmää. Siitä on ehdottomasti saatava tuloste, josta oman hakemuksensa voi jälkikäteen itse tarkastaa.

”Strategisena tavoitteena on kannattava ja kestävä ruokajärjestelmä.”

EK: Iso haaste Valiolla on sukupolvenvaihdosten hiipuminen. Joistain isoista osuuskunnista ei tullut tänä vuonna ainuttakaan osallistujaa nuorien yrittäjien tilaisuuteen.

SE: Tämä on iso haaste ihan Euroopan laajuisesti. Useissa maissa jopa kolmannes tuottajista on eläkeiässä. Ongelman ytimessä on kannattavuus: kuka haluaisi niin sanotusti löysään hirteen alalle, jos sillä ei ole kannattavuutta eikä työn vastapainoksi jää aikaa perheelle ja vapaa-ajalle. Osittain nuoria työntää pois myös negatiivinen ilmapiiri: maanviljelijä on istutettu syyllisten penkille ilmasto- ja ympäristöasioista ja milloin mistäkin.

Hallitus on ottanut nuoret tuottajat huomioon suuntaamalla EU-kriisituen heille ja lisäämällä EU:n myöntämän neljän miljoonan euron päälle kansallista tukea sallitut 200 prosenttia. Perusteena oli, että vasta aloittaneella tilallisella ei ole puskureita vastata kustannusten äkillisen kohoamiseen.

Parhaillaan selvitämme, miten varmistetaan, että maatalouden eri yritysmuotojen välille ei synny isoa juopaa kannattavuudessa. Lisäksi hallituksessa valmistellaan korotuksia nuorten tuottajien aloitustukeen ja jo annettuun tasevaraukseen. Usein juuri nuoret tekevät investointeja uransa alussa ja hyötyvät tasevarauksen korotuksesta. Kaikilla näillä keinoilla halutaan varmistaa, että ruokaa tuottava maatalous pysyy keskiössä ja sille on jatkuvuutta.

EK: Kävit taannoin Kiinassa asti vauhdittamassa suomalaisen ruoan vientiä. Millaisena näet elintarvikeviennin näkymät?

SE: Elintarvikevienti on osa kasvustrategiaa, ja ruoka menee samoissa vientiponnisteluissa kuin muutkin tuotteet. Ruokaviennissä tarvitaan kaikkia: ministeriön tehtävä on potkia ovia auki ja pitää huoli, että elintarvikehygienian, auditointien ja muiden viranomaismääräysten reunaehdot täyttyvät. Sitten yritykset, joilla on oma vahva motivaatio, astelevat siitä ovesta sisälle. Viennin pitää olla keskeinen osa yrityksen strategiaa, ei kotimaasta ylijäävien erien kaupittelua.

Tietyillä markkinoilla valtion rooli on suhteita solmittaessa tärkeää ja itse olen valmis matkustamaan ihan minne vain, jos sillä saadaan avattua ovea suomalaisille yrityksille. Shanghain Suomi-paviljongissa oli esillä 17 suomalaista yritystä ja suuri joukko muutakin elintarvikealaa.

Maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah vakuuttaa, että ruokaa tuottava maatalous pidetään hallituksen strategian ytimessä.

EK: Onko EU:n maatalouspolitiikkaan näköpiirissä muutoksia, kun uusi komissio astuu virkaan? Entä onko Suomella vaikutusvaltaa EU-politiikassa?

SE: On meidän omissa käsissämme, miten Suomen ääni siellä kuuluu. EU-pöydissä pystyy vaikuttamaan, kun on sinnikäs ja hyvissä ajoin liikkeellä, verkottuu ja löytää samanmielisiä maita. Maatalouspolitiikan tulevia asioita katsomme muun muassa kolmen Baltian maan ja kolmen Pohjoismaan yhteisillä 3+3-aamiaisilla. Ilmasto ja tilarakenne ovat meillä pitkälti samankaltaisia, ja monesti voimme viedä kantojamme yhdessä eteenpäin.

Suomen hallitus on lähettänyt oman strategisen paperinsa hyvissä ajoin vaikuttamaan komission tulevaan ohjelmaan. Haluamme nostaa esille erityisesti biotalouden, sillä tämän komission aikana ei lainkaan ymmärretty biotalouden merkitystä jäsenmaille ja koko EU:lle. Nykyinen komissio oli myös hyvin järkähtämätön ilmasto- ja ympäristöpolitiikassaan, vaikka olosuhteet muuttuivat rajusti matkan varrella.

Ilmastostrategia 2040:ssä tehtiin joitain muutoksia maatalouden osalta, koska viljelijöiden tunnelmat Euroopassa olivat kireät monistakin eri syistä.

Isoimpana asiana uuden komission pöydällä näen sen päätöksen, että Ukrainasta tulee EU:n jäsen. Ukrainan peltoala vastaa Espanjan ja Ranskan yhteistä peltopinta-alaa, joten on ihan selvä, että maatalouspolitiikan systeemi tulee muuttumaan isosti. Ukrainalla on valtavan iso poliittinen merkitys, ja sen jäsenyys tulee vaikuttamaan koko EU:n rakenteeseen.

Keskeistä on myös saada syötettyä enemmän suomalaisia EU-virkauralle nyt, kun ensimmäisen sukupolven virkamiespolvi on jäämässä eläkkeelle. EU-ura pitäisi saada houkuttelevaksi lahjakkaille nuorille.

Valmakaupasta herkut ja uutuudet

Sari Essayahille Valion Lapinlahden meijerin Valmakauppa on tuttu paikka. Perheen jääkaapista löytyy aina Valiojogurtteja ja rahkoja, ja kaupasta hän nappaa mielellään mukaan uutuuksia ja koe-eriä.

”Tunnemuisto äidin syöttämästä mansikkajogurtista on vahva ja samalla tavoin jutellen syötin sitä omille lapsilleni.”

Teksti: Raila Aaltonen, Kuvat: Pekka Rousi