Tilusjärjestelyt

Maanmittauslaitos on laskenut, että suomalaiselle maataloudelle aiheutuu vuosittain 175 miljoonan euron kustannushaitta verrattuna optimaaliseen tilanteeseen, jossa peltolohkot rajautuisivat luontaisesti vesistöihin, metsiin ja teihin.

Esimerkiksi Uudellamaalla keskimääräinen lohkokoko on tällä hetkellä 3,13 hehtaaria. Jos nykyinen omistusrakenne unohdetaan hetkeksi ja tarkastellaan peltojen luontaista rajautumista, lohkojen keskikoko olisi 13,6 hehtaaria.

Suomen tilusrakenne olisi nykyistä parempi ilman kansakunnan etua vaatineita 1900-luvulla toistuneita toimenpiteitä, joiden sivuvaikutuksena tilusrakenne heikkeni.

Nämä asiat ovat tapahtuneet isomman edun takia, enkä käsittele niitä tässä tämän enempää. Historiallisten taustojen johdosta on kuitenkin oikeutettua vaatia, että yhteiskunta osallistuu myös tilusrakenteen parantamiseen.

Aikaa, polttoainetta, renkaita ja hermoja kuluttava siirtoajo on tuttua useimmille meistä, kuten myös pienten lohkojen päisteissä pyöriminen. Mikäli tilusrakenteita ei paranneta, kustannushaitat kasvavat jatkossa, sillä maatalouskoneiden kasvavia tehoja ei saada hyödynnettyä kunnolla pienillä lohkoilla.

Kysymys kuuluu: mitä asialle voi tehdä?

Osa toimenpiteistä on kevyempiä, osa järeämpiä.

Jos vuokrasopimus ja välit vuokranantajaan ovat kunnossa ja vuokralohko on oman lohkon vieressä, raja-ojan kyntäminen tukkoon voi olla helpoin tapa parantaa tilannetta.

Pysyviä järjestelyjä voi tehdä maakauppojen tai kahden maanomistajan välillä tehtävän vapaaehtoisen tilusvaihdon kautta. Tilusvaihtoon sisältyy muun muassa verotuksellisia etuja, mutta myös rajoitteita, joista johtuen niitä tapahtuu varsin vähän.

Tilusjärjestelyjä on mahdollista toteuttaa joko pienempinä muutaman maatilan tarpeista lähtevinä tai alueellisina, jolloin tietyn viljelysalueen peltolohkot järjestellään viljelyn kannalta parhaaseen mahdolliseen järjestykseen.

Maatilalähtöisessä tilusjärjestelyssä keskitytään niihin peltolohkoihin, joiden järjestelystä maatilat ovat kiinnostuneet. Pienemmän järjestelyn kestoaika vaihtelee 1−3 vuodessa ja suuremman alueellisen 4−7 vuodessa.

Järjestelyssä huomioidaan maanomistajien tavoitteet. On luonnollista, että tavoitteet voivat olla ristiriitaisia ja tarvitaan kompromisseja. Järjestelyyn voi sisältyä valtion maanhankintaa, joka usein helpottaa järjestelyn toteutumista.

Tilusjärjestelyjä edeltävä selvitys on maanomistajille maksuton ja sitä voi hakea yksittäinen tila. Selvitys ei johda automaattisesti tilusjärjestelyyn.

Asiasta kiinnostuneiden kannattaa ottaa yhteyttä maanmittauslaitokseen.