Anna Jalas-Karjalainen
Copywriter Toimituspäällikkö
Valio Oy
Robert Harmoinen tutkii pro gradu -tutkielmassaan, miten lannan käsittely biokaasulaitoksessa vaikuttaa maidon hiilijalanjälkeen.
Työskentelen tällä hetkellä lannan käsittelymenetelmien ja biokaasuntuotannon parissa. Valion tavoitteena on Hiilineutraali maitoketju vuoteen 2035 mennessä, ja kunnianhimoiseen tavoitteeseen on hankala päästä ilman lannan käsittelyä ja mädättämistä biokaasulaitoksissa. Siksi Valio päätyi selvittämään lannan prosessoinnilla saatavia vaikutuksia maidon hiilijalanjälkeen teetättämällä aiheesta pro gradun.
Tutkielmassani laskettiin maidon hiilijalanjälki 20 valiolaiselle maitotilalle nykytilanteessa ja kuvitteellisessa tilanteessa, jossa maitotila käsittelee lantansa suuressa keskitetyssä biokaasulaitoksessa
Robert Harmoinen, tutkija, maatalous- ja metsätieteiden maisteri, MMM
Vertailemalla edellä mainittuja hiilijalanjälkiä keskenään pystyttiin arvioimaan lannan biokaasutuksen vaikutusta alkutuotannon päästöihin. Tutkielmani tulokset vahvistivat Valion kehityspäällikkö Aleksi Astaptsevin aikaisemmat laskelmat suomalaisen maidon hiilijalanjäljen pienuudesta.
Suomalaisen raakamaidon hiilijalanjälki on noin 1 kg CO2 ekv./EKM, mikä tarkoittaa, että yhden EKM- kilon tuottamisesta aiheutuu yksi kilo hiilidioksidipäästöjä. Vaikka tulos on jo tällä hetkellä kansainvälisesti tarkasteltuna alimmasta päästä, on aina varaa parantaa.
Raakamaidon hiilijalanjäljestä puolet aiheutuu nautojen märehtimisestä vapautuvasta metaanista.
Karjan ruokinnalla, mahdollisilla rehujen lisäaineilla ja karjan uudistusprosenttia pienentämällä voidaankin saada erittäin suuria vaikutuksia maidon hiilijalanjälkeen.
Vertailun vuoksi sitä voisi suhteuttaa peltoviljelyn typpioksiduulipäästöihin ja turvemaiden hiilidioksidipäästöihin, jotka aiheuttavat noin neljänneksen maidon hiilijalanjäljestä. Näiden päästöjen suuruus on pitkälti riippuvainen peltojen maalajista, viljelykasveista sekä pellolle levitettävän typen kokonaismäärästä, joka taas riippuu viljelyssä käytettävien väkilannoitteiden määrästä. On myös tärkeää muistaa, että väkilannoitteiden tuotannosta aiheutuu päästöjä, jotka aiheuttavat noin neljä prosenttia raakamaidon hiilijalanjäljestä.
Lannankäsittelyllä (mädätys ja jakeistus) on mahdollista pienentää maidon hiilijalanjälkeä jopa neljänneksellä, allokointimenetelmillä vieläkin enemmän. Päästövähenemä on merkittävä, ja siksi biokaasuntuotannon edistäminen maitotiloilla kuuluu Valion tavoitteisiin. Päästövähenemä johtuu pienemmästä väkilannoitteiden käyttömäärästä, lähes olemattomista lannanvarastoinnista aiheutuvista päästöistä sekä pienemmistä päästöistä liikenteessä, kun dieseliä korvataan biokaasulla.
Lanta nähdään usein maidontuotannossa muodostuvana pakollisena pahana, josta eroon pääseminen kuluttaa aikaa ja varoja. Lannan käsittelyä hankaloittaa sen suuri määrä ja tilavuuteen suhteutettuna alhainen ravinnepitoisuus.
Jakeistus tai prosessointi biokaasulaitoksessa ovat tässä avuksi. Biokaasulaitoksessa voidaan samalla myös pienentää lannan varastoinnista aiheutuvia metaanipäästöjä ottamalla metaani hyötykäyttöön sähkön tai lämmön tuotantoon tai korvaamaan fossiilisia liikennepolttoaineita. Lisäksi lannan mädättäminen biokaasulaitoksen hapettomissa oloissa parantaa lietelannan lannoitusvaikutusta: typpi muuttuu prosessissa paremmin kasveille sopivaan muotoon. Tällä tavoin voidaan pienentää maatilalla tarvittavien ostolannoitteiden määrää.
Kaikista hyvistä vaikutuksistaan huolimatta vain noin 1 % suomalaisesta lannasta käsitellään biokaasulaitoksissa. Syitä tähän ovat laitoskokonaisuuksien suuret investointikustannukset, lopputuotteen huono hinta sekä epävarmat kaasumarkkinat. Kuitenkin maitotilojen rakennekehityksen uskotaan johtavan tilakohtaisten tai useiden tilojen yhteisten biokaasulaitosten yleistymiseen tulevaisuudessa. Lisäksi yhteiskunnan pyrkimyksen hiilineutraaliuteen uskotaan lisäävän uusiutuvien energianlähteiden kysyntää ja sitä kautta niistä saatavaa hintaa. Biokaasulaitosinvestointia harkitessa on tärkeää muistaa, että laitoksen takaisinmaksuaika on todennäköisesti pienempi kuin uudella navetalla, jos kaikki biokaasulaitoksessa tuotettu energia saadaan myytyä liikennekaasuksi.
Minulla on melkein aina jääkaapissa Valio PROfeel proteiinirahkaa. Se on kätevä välipala niin töiden kuin harrastusten lomassa. Vanilja on suosikkimakuni.