Työ ja elämä maistuvat Pajusen tilalla

”Ruokinta muuttui samalla erillisruokinnasta seosrehuruokinnaksi, joten uuden omaksumista on riittänyt”, Taneli summaa. Äitinsä sylissä istuvan ja jutusteluamme säestävän Niilon kommentit sopivat hyvin täydentämään yrittäjävanhempien uskoa tulevaan. Tässä navetan toimistossa maidontuotanto nähdään myönteisenä tulevaisuuden elinkeinona.

Pihatto ei ollut Taneli Pajusen 14 vuotta kestäneen yrittäjyysajan ensimmäinen investointi. Edellinen isompi investointi oli vuonna 2016 rakennettu kuivuri ja varastolaakasiilot. Tilalle on ostettu peltoja sitä mukaa, kun niitä on tullut sopivilta sijainneilta myyntiin.

Kilpailutuksella isot säästöt

Nelikymppisten yrittäjien intohimo maitoyrittäjyyteen tekee vaikutuksen. Hyvää taloudellista tulosta tavoitellaan hymy huulilla. Paljon osaamista on kertynyt käytännön työn kautta. Taneli on suorittanut maatilatalouden ja metsätalousyrittäjän perustutkinnot. Elina on restonomi ja työskennellyt ravintoloissa.

Taneli Pajunen ryhtyi sukupolvenvaihdoksen kautta yrittäjäksi vuonna 2011. Elina tuli yrittäjäkumppaniksi vuonna 2018. Yrittäjät miettivät tuotantoa paljon talouden kautta. Toiminnan pitää kannattaa, jotta se on mielekästä. Taloudellinen ajattelutapa näkyy myös uusimmassa investoinnissa.

”Homma lähti liikkeelle vuoden 2023 alussa siitä, kun kilpailutimme pankit. Sen seurauksena pankki vaihtui toiseen”, Taneli sanoo.

Navetan lupa-asioissa ei ollut suurempia ongelmia. Yrittäjät kävivät kertomassa naapureille kasvokkain, mitä aikovat tehdä. Mikkelin seudun ympäristölautakunnan kanssa oli keskustelua navetan sijainnista ja muun muassa mahdollisista hajuhaitoista naapureille.

”Pihaton kilpailutimme pala kerrallaan. Ensin päätimme hallin toimittajan. Sitten kilpailutimme lypsyrobotit. Suunnittelijaksi valitsimme suositusten perusteella Rakennusinsinööritoimisto Tiimin Suonenjoelta. Pääurakoitsija löytyi Rantasalmelta. Parsipedit ja -kalusteet, seosrehuvaunun ja kaikki muutkin tarvikkeet kilpailutimme”, Taneli kuvailee.

Tiukan kulukuurin jälkeen pihaton kustannusarvioksi tuli 2,5 miljoonaa euroa, joka rakennusvaiheessa ylittyi hitusen. Kustannuksiin sisältyi kaksi lietesäiliötä ja 5 400 kuution laakasiilot säilörehuille. Toinen lietesäiliöistä rakennettiin etälietesäiliöksi muutaman kilometrin päässä sijaitseville pelloille. Maansiirtoa oli paljon, sillä 40 metriä leveän ja 60 metriä pitkän navetan toista päätä piti korottaa neljä metriä. Ensi kesänä on suunnitelmissa asentaa navettaan vielä reilut kymmenen tuuletinta. Navetan paikka löytyi näppärästi laitumelta pihan laidalta. Se oli ainut paikka, jossa etäisyydet naapureihin olivat riittävät.

Laidunnus jatkuu

Rakentamisvuosi ei näy yrittäjistä millään tavalla. Töitä molemmat kertovat olleen riittävästi, mutta ne ovat olleet mielekkäitä.

”Navetta valmistui nopealla aikataululla. Valvojana toiminut rakennusmestari Ari Vatanen piti työmaakokouksissa huolen siitä, että kaikki urakoitsijat olivat tietoisia tiukasta aikataulusta. Rakentaminen kävi sen verran sujuvasti, ettei jäänyt mitään kammoa isoja investointeja kohtaan”, Taneli sanoo.

Hän kertoo, että taloudellisestikin rakennusvuosi oli varsin hyvä. Energiakorjattu maitotuotos oli viime vuonna parsinavetassa 11 000 kiloa lehmää kohti. Vuoden alussa päivämaidot olivat robottipihatossa useimpina päivinä 35–38 kiloa. Hyvä karja siivittää myös tulevaan. Faban valtakunnallisen jalostusarvokilpailun mukaan tilan ayrshirekarja on Suomen viidenneksi paras. Oman hyvinvoinnin lisäksi energiset yrittäjät panostavat eläinten hyvinvointiin muun muassa laiduntamista kehittämällä.

Jokainen eläin pieniä vasikoita lukuun ottamatta pääsee jatkossakin laitumelle. Navetan päädystä avautuu 20 hehtaarin laidunalue.

”Lisäämme seuraavan kymmenen vuoden aikana tilan omavaraisuutta. Aurinkopaneelit varmastikin asennamme. Navetan päätyyn tulee separaattori, jotta voimme käyttää lantaa kuivikkeena. Otamme viljelyyn lisää valkuaiskasveja. Navetassa on varaukset kahdelle lisärobotille, joten niitäkin harkitaan.

Yhtiöittämistäkin varmasti jossain vaiheessa pohditaan. Kaikki kehitys tähtää siihen, että meillä on kannattava ja elinvoimainen tila tulevina vuosina”, Elina tiivistää.

Taneli Pajunen on 1600-luvulla perustetun sukutilan 15. sukupolvi. 16. sukupolvi on jo kasvamassa, mutta viimeisin investointi on tehty nykyisiä yrittäjiä varten. Tämänhetkisessä muutosvaiheessa työtä on vielä paljon, mutta lehmien ja yrittäjien opittua uudet rutiinit työaika lyhenee aikaisemmasta.

”Nyt lähdemme joka aamu ilolla töihin. Tämä on niin erilaista kuin aikaisemmin”, Elina tiivistää molempien tunnot.

Teksti ja kuvat: Markku Pulkkinen