Uuvuksissa

Fyysinen ja psyykkinen hyvinvointi sekä terveys kytkeytyvät tiiviisti yhteen. Uupumus ja masennus ovat useille maitotilayrittäjille tuttuja juttuja. Raskas ja sitova työ, vapaa- ja työajan sekoittuminen, hankalat ihmissuhteet ja puolisoiden toimiminen yrittäjäparina, sukupolvien takaa kumpuavat velvoitteet sekä taloudelliset haasteet, vastoinkäymiset ja ympäristöstämme maatalouteen kohdistuva paine voivat johtaa tilanteeseen, jolloin voimat hiipuvat ja apua on haettava ja saatava.

Artikkelia varten sain haastatella kolmea maitotilayrittäjää, joilla on kokemusta uupumuksesta ja masennuksesta – usein nämä kaksi kulkevatkin käsi kädessä. Kahdella tilanteeseen olivat johtaneet liika työnteko ja -taakka, johon liittyi fyysisiä ongelmia ja oireita sekä kunnianhimoisia tavoitteita työssä. Päälle tuli kuormittava lapsiperhearki. Yhdellä iso kuormittava tekijä oli nuoruusvuosien raskas perhearki sekä lähipiirin narsismi ja manipulointi. Myös taloudelliset ongelmat tai hankaluudet viranomaisten tai yhteistyökumppaneiden kanssa lisäsivät paineita.

”Liika kuormitus, stressi ja muu psyykkinen oireilu altistaa työuupumukselle, joka toisaalta altistaa taas masennukselle. Ihmissuhdekuormitus eli maatilojen hankalat ihmissuhteet ovat riski, samoin talous ja kannattavuushaasteet”, Maatalousyrittäjien eläkelaitos Melan työkykypalveluiden yksikönpäällikkö Pirjo Saari tiivistää.

Uusin Melan työhyvinvointibarometri kertoo, että vuonna 2021 jopa 60 prosenttia maitotilayrittäjistä koki väsymystä ja ärtymystä, neljännes stressiä, ja 30 prosenttia koki masentuneisuutta. Kolmannes kuvasi ongelmia muistiin ja keskittymiskykyyn liittyen.

”Luvut ovat maitotilallisilla selvästi korkeammat kuin muilla maatalousyrittäjillä”, Pirjo Saari sanoo.

Yrittäjien olisi tärkeää tunnistaa ja myöntää, kun paukut ovat loppu. ”Usein mennään eteenpäin viimeiseen asti, aina seuraavaan viikkoon ja vuoteen, vaikka apua olisi jo haettava. Kun ajatukset puuroutuvat tai sinkoilevat kaoottisesti ja seinätkin alkavat kaatua päälle, tulisi reagoida”, yksi haastatelluista toteaa.

Pitkät työputket ja liian vähän lepoa

Kaikilla yrittäjillä uupumiseen ja masennukseen liittyi kova työnteko ja esimerkiksi kuormittavat rakennushankkeet. Yhdellä pitkä työputki ilman vapaita ja kunnon lepoa johti välilevypullistumaan, jonka aiheuttama kipu ja sairausloma saivat hänet ymmärtämään omaa rajallisuuttaan.

Melan Pirjo Saari painottaa oman terveyden lukutaitoa: olisi tunnettava oma kroppa ja mieli niin hyvin, että tietää koska tulee jarruttaa.

”Eetoksemme on sellainen, että työtä paiskitaan hullun lailla. Kohtuullisuus unohtuu, eikä töitä uskalleta tai haluta ulkoistaa, vaikka yrittäjän sairastuminen se vasta kalliiksi tuleekin”, Saari sanoo. ”Jos et pääse palautumaan riittävästi, kehittyy työuupumus – se on fysiologinen fakta.”

Melan työhyvinvointibarometri osoittaakin, että jopa puolet maitotilayrittäjistä kokee, etteivät pääse palautumaan työstään riittävästi tai eivät pääse irtautumaan tilan töistä. Työn sitovuus sekä esimerkiksi riittämättömät yöunet kuormittavat.

”On tutkimuksellinen fakta, että ne yrittäjät, jotka pääsevät irtautumaan tilan töistä paremmin, joutuvat harvemmin työkyvyttömyyseläkkeelle”, Saari sanoo.

Haastatellut yrittäjät ovat hakeneet apua työterveyshuollosta tai kunnalliselta puolelta. Lisäksi osa on saanut Melan Välitä viljelijästä -projektin kautta mahdollisuuden keskusteluapuun ja terapiaan.

Yrittäjän toipumisen kannalta on erityisen tärkeää, että hän saa aikaa levätä. Lisäksi tarvitaan ammattiapua terapian muodossa osaavalta henkilöltä, joka ymmärtää maitotilayrittäjän arkea. Myös sopiva lääkitys voi olla tarpeen.

”Olin helpottunut, kun lääkäri takoi nyrkkiä pöytään ja totesi, että sinulle sopivaa mielialalääkitystä et hevin lopeta! Hän antoi luvan, että voin jatkaa lääkitystä vaikka loppuikäni, jos sitä tunnen tarvitsevani. Se on turvani ja tasaa pahimmat aallonpohjat”, haastateltu toteaa.

Lääkityksellä voidaan vaikuttaa kehon kemialliseen epätasapainoon ja korjata fysikaalisia muutoksia. Monet eri kehon välittäjäaineet vaikuttavat masentuneisuuteen ja jatkuva stressi pitää yllä kortisolin tuotantoa.

Parisuhde ja muut ihmissuhteet kuntoon

Parisuhteen ja seksin ongelmat voivat vaikuttaa myös ammattiasioiden hoitoon, jos yrittäjäpariskunta vastaa tilan toiminnasta. Siksi tulee olla voimavaroja, halua ja keinoja hoitaa myös parisuhdetta tilan asioiden ja oman hyvinvoinnin lisäksi.

”Pääsimme parisuhdeterapiaan Melan projektin kautta. Se oli hyödyllistä, koska terapeutti osasi esimerkiksi kuvailla puolisolleni, miten masentunut ihminen toimii. Se auttoi parisuhteeseen liittyvissä haasteissa”, yrittäjä kertoo.

Hankalat sosiaaliset suhteet voivat olla masentumisen taustalla. Haastatelluista yksi totesi, että ihminen ei masennu, jos ympäröivät ihmissuhteet ovat terveet.

”Onko mahdollista, että tilan jatkajaksi valikoituu lapsista se, joka tekee hommat hyvin ja alistuu miellyttämään edellistä sukupolvea?

Olen itse erityisen herkkä ja miellyttämishaluinen. Sukupolvenvaihdoksessa roolit eivät kääntyneetkään niin, että minusta olisi tullut isäntä. Olen opetellut vetämään rajoja ja muistuttamaan kovinkin sanankääntein vanhemmilleni, etteivät he puuttuisi liikaa tilan asioihin. Oma toimintamalli saattaa olla erilainen kuin edellisellä yrittäjällä, joka voikin tuntea tästä johtuen, että on toiminut itse aikoinaan jotenkin väärin, vaikkei olisikaan.”

Positiivisilla ihmissuhteilla, vertaistuella ja muutamilla hyvillä ystävillä on merkittävä vaikutus toipumisessa ja hyvinvoinnin kohentamisessa.

”Olen rohkeasti kertonut kollegoille, mikä tilanne on. Olen myös kysynyt muilta, miten menee. On uskallettava puhua. Puolison tuki on äärimmäisen tärkeä, mutta usein puoliso on ymmällään, kun masentuneen mieliala heittelee. Omassa parisuhteessa olemme kasvaneet yhdessä, ja iloitsemme terveistä lapsista”, yrittäjä kuvaa.

”Pidä itselläsi ne muutamat kaverit, joille voit kertoa asioistasi: yhdelle työjuttuja, toiselle parisuhdejuttuja, kolmannelle jotain muuta vaikka harrastuksista. Samalla muista säännöllisesti pitää yhteyttä näihin ystäviin ja kysyä heiltä mitä kuuluu, onko kaikki hyvin, voinko auttaa sinua jossakin”, toinen vinkkaa.

Kun tukiverkot ovat kunnossa, niiden avulla voi selvitä yllättävistä ongelmista esimerkiksi terveyteen tai talouteen liittyen. Tukiverkkoja löydät perheestä, kavereista sekä työn tai harrastusten kautta. Jos tukiverkoista yksi pettää, voi tukeutua muihin.

”Valmiita suoria vastauksia ongelmiin ei ole. Oleellista on alkaa pohtia ja etsiä ratkaisuja sekä vastauksia mieltä rasittaviin pulmiin. Tie on todella pitkä, läpi elämän jatkuva”, yrittäjät arvioivat.

Mela tilastoi yrittäjien sairauksia vain siinä tapauksessa, että ne johtavat työkyvyttömyyseläkkeelle.

Työuupumus ei ole sairausdiagnoosi, koska sen katsotaan liittyvän elämänhallinnan ongelmiin, mutta lähes aina tilanteeseen liittyy muita psyykkisiä oireita, esimerkiksi masennusta tai unihäiriöitä.

”Tuki- ja liikuntaelinten ongelmat ovat suurin syy maatalousyrittäjillä työkyvyttömyyseläkkeisiin. Lievähköä nousua on toki näkynyt mielenterveysperusteissakin eläkepäätöksissä”, Pirjo Saari sanoo.

Maatalousyrittäjien hyvinvointia seurataan Datalaari-kyselyllä joka toinen vuosi, ja Maatalouden kehitysnäkymät -tutkimuksella joka toinen. Näistä Mela koostaa maatalousyrittäjien Tyhy-barometriä. Tutkimuksissa kysytään erilaisia työhyvinvoinnin mittaamiseen Suomessa yleisesti käytettyjä kysymyksiä.

Apua on saatavilla ja se kannattaa hyödyntää

Pirjo Saari nostaa esiin, että maatalousyrittäjät ovat terapian osalta Suomessa erityisen hyvässä asemassa.

”Millään muulla ammattiryhmällä ei ole valtakunnallisesti tarjolla 500 euron ostopalvelusitoumusta oman jaksamisen tukemista varten. Se kannattaisi ehdottomasti hyödyntää. Omaan hyvinvointiin tulisi panostaa ennaltaehkäisevästi. Suu kannattaa avata ennen kuin ollaan tilanteessa, että esimerkiksi eläinten hoidosta ei enää jaksa huolehtia kunnolla.” Saaren mukaan Välitä viljelijäksi -projektin kautta saatavaa terapiatukea ja työntekijöiden apua ovat käyttäneet ilahduttavan paljon miehet – jopa naisia enemmän.

”Projektityöntekijät luovat toivoa ja tarjoavat keinoja hankalista tilanteista selviämiseen. Uupuneena ja masentuneena marssijärjestys saattaa kadota elämästä täysin. Lisäksi usein tuntee, että kenelläkään muulla ei ole näin huonoa tilannetta eikä kukaan voi minua auttaa. Useimmat apua tarvitsevat kokevat myös tarpeettomasti häpeää, kun menee huonosti. Tämäkin juontaa juurensa liikaa työtä arvostavaan kulttuuriimme. Auttaisi, jos mahdollisimman moni uskaltaisi puhua haasteista avoimesti ja kertoa, mistä on apua saanut.”

Lämmin kiitos haastatelluille kokemustenne jakamisesta!