Vaihteleva kesä haastoi rehuntekijöitä

Kasvukausi oli sääolosuhteiltaan vaihteleva, ja keskikesää leimasi poikkeuksellinen kuivuus ja kuumuus laajasti ympäri Suomea. Nurmien kasvu pysähtyi monin paikoin toisen sadon kasvun aikana. Onneksi alkukesällä oli nurmen kasvulle edulliset olosuhteet ja ensimmäinen nurmisato oli koko maassa hyvä, paikoin jopa ennätyksellisen suuri.

Ensimmäisen sadonkorjuun jälkeen vedenpuute oli suurin kasvua rajoittava tekijä, ja suuressa osassa maata toinen sato jäikin todella niukaksi. Joillain alueilla toinen säilörehusato jäi kokonaan korjaamatta ja puhdistusniitto oli ainoa järkevä toimenpide kolmannen sadon kasvun varmistamiseksi. Tätä juttua kirjoittaessa kolmas sato on vielä kasvamassa, mutta onneksi vesisateita on nyt saatu niin, että edellytykset säilörehunurmien kasvulle syksyn aikana ovat taas hyvät.

Runsas ensimmäinen sato ja odotukset hyvästä loppukauden säilörehusadosta varmistavat toivottavasti sen, että säilörehuja riittää maitotiloilla tulevan sisäruokintakauden ajalle, eikä rehupulasta tarvitse murehtia. Viimeistään nyt onkin aika arvioida ja laskea oman tilan rehujen riittävyys.

Säilörehusadon laatua voidaan arvioida Valio rehulaboratorioon lähetettyjen Valio Artturi® -säilörehuraaka-ainenäytteiden perusteella. Raaka-ainenäytteet antavat luotettavan kuvan säilörehujen koostumuksesta silloin, kun säilöntä onnistuu hyvin.

Ensimmäisen sadon sulavuus jää keskimäärin hieman alle tavoitteen (D-arvotavoite 680–700 g/kg ka), ja toisen sadon sulavuus on hyvin matalaa tasoa. Matalan D-arvon rehut kannattaa mahdollisuuksien mukaan ohjata muille kuin lypsyssä oleville lehmille. Valkuais- ja kuitupitoisuus ovat molemmissa sadoissa keskimäärin normaalilla tasolla. Nurmikasvien kuivuuden takia kärsimä stressitila näkyy tavallista korkeampina sokeripitoisuuksina toisen sadon raaka-ainenäytteissä.

Maitotiliä kartuttaviin maidon rasva- ja valkuaispitoisuuksiin on mahdollista vaikuttaa säilörehulla. Pitoisuuksia nostaa hyvälaatuinen säilörehu, ja siksi onkin tärkeää analysoida rehut ja suunnitella ruokinta sen perusteella.

Hyvin sulavalla säilörehulla on helpompi lisätä maitotuotosta ja maidon pitoisuuksia kuin väkirehuilla. Sulava säilörehu lisää lehmän syöntiä ja energiansaantia, mikä nostaa sekä maitotuotosta että pitoisuuksia, jos kuidun saanti on riittävää.

Myös säilönnän onnistumisella on vaikutusta maidon pitoisuuksiin. Rajoittuneesti käynyt säilörehu lisää maitorasvan esiaineita, voi- ja etikkahappoa, pötsissä ja tämä nostaa maidon rasvapitoisuutta. Rajoittuneesti käynyt rehu lisää myös syöntiä ja pötsimikrobien energiansaantia, mikä lisää pötsin mikrobivalkuaissynteesiä ja maidon valkuaispitoisuus nousee. Säilönnän onnistumisen saa selville Valio Artturi® -säilörehuanalyysillä.

Hiiliviljelytoimenpiteillä pyritään vaikuttamaan maaperän hyvinvointiin sekä maan hyvään kasvukuntoon ja rakenteeseen, jotta viljely tuotaisi kunnon sadot. Monivuotisten nurmien viljely parantaa maan mururakennetta ja vaikuttaa vedenpidätyskykyyn, toki maalajeissa on eroja. Monilajisilla nurmilla turvataan nurmen sadonmuodostus erilaisissa kasvu- ja sääolosuhteissa, ja syväjuurisilla nurmi- ja nurmipalkokasveilla on tärkeä rooli etenkin kuivina kesinä.