Valaistus vaikuttaa tuotokseen ja kasvuun
Lehmät kulkevat mielellään kohti valoa, mutta pelkäävät varjoja, kirkkaita heijastuksia sekä valon ja varjon vaihtelua. Hyvä valaistus saa lehmät kulkemaan lypsyrobotille ja houkuttelee ne ruokintapöydän ääreen.
Lehmällä on laaja näkökenttä pään sivuilla sijaitsevien silmien ansioista, mutta suoraan taakseen lehmä ei näe. Lehmät eivät pysty hahmottamaan syvyyttä, eikä niiden näkö ole yhtä tarkka kuin ihmisen. Hämäränäkö lehmillä on kuitenkin hyvä. Väreistä lehmät aistivat herkimmin keltavihreää ja siniviolettia valoa. Lehmät kulkevat mielellään kohti valoa, mutta pelkäävät varjoja ja kirkkaita heijastuksia sekä valon ja varjon vaihtelua. Valon aistimuksesta lehmillä ja muilla nisäkkäillä vastaa silmän verkkokalvo. Valoaistimus vaikuttaa lehmän aivoissa sijaitsevan käpylisäkkeen erittämän hormonin, melatoniinin, tuotantoon.
Kun valonsäde osuu lehmän silmän verkkokalvolle, melatoniinin eritys vähenee. Tällöin lehmä aktivoituu elimistön kasvuhormonin ja insuliininkaltaisen kasvutekijän pitoisuuden lisääntyessä. Nämä hormonit vaikuttavat positiivisesti lehmän energia-aineenvaihduntaan, jolloin lehmän syöntikyky ja rehunhyötysuhde lisääntyvät.
Lopputulemana lehmän maidontuotanto ja vasikan kasvu lisääntyvät. Hämärässä valon aistimuksen ollessa vähäistä melatoniinin eritys lisääntyy. Korkean melatoniinipitoisuuden ansiosta lehmä tunnistaa päivän ja yön eron. Lisäksi melatoniinin erityksen lisääntyessä hämärässä kasvuhormonin pitoisuus vähenee edistäen munasolujen kypsymistä ja vapautumista sekä siten lehmän hedelmällisyyttä.
Navetan valaistusta suunniteltaessa kannattaa navettaa katsoa lehmän silmin. Valon on hyvä jakautua tasaisesti ympäri navettaa. Valon määrän tulee olla oikea juuri lehmän silmän korkeudella. Keltaisen tai oranssin sävyinen valo voi rauhoittaa lehmiä, mutta tämän värisessä valossa eläinten tarkkailu ja esimerkiksi parsissa olevan eritteen tunnistus voi olla hankalaa. Punainen valo sopii hyvin yövaloksi, koska se auttaa hämäränäkemisessä stimuloimatta lehmän aivoja. Navetan valaistus vaikuttaa myös eläinliikenteeseen. Hyvin valaistu ruokintapöytä houkuttelee lehmiä syömään ja hyvä valaistus lypsyrobotilla stimuloi lehmiä kulkemaan robotille. Lehmiä siirreltäessä hämärä lähtöpaikka ja valoisa menopaikka houkuttelevat lehmiä siirtymään haluttuun suuntaan. Huonon syvyysnäön vuoksi lehmä voi luulla lattialle muodostuvia varjoja kuiluksi. Kirkkaat heijastukset voivat säikäyttää lehmän ja sokaiseva valo estää lehmää liikkumasta valonlähteen suuntaan. Alhaalta tuleva valo luo tunteen kuilun reunalla olemisesta ja estää lehmää etenemästä.
Valaistusta säätelemällä saadaan tehostettua maitotilan tuotantoa ja ylläpidettyä eläinten hyvinvointia.
Navetan valaistusohjelmalla rytmitetään valoisan ajan pituus vuorokaudessa. Valoisan ajan tarve vaihtelee ikäryhmittäin ja tuotosvaiheittain. Pitkän päivän valaistuksessa päivävalaistus on 16 tuntia ja yövalaistus 8 tuntia, lyhyen päivän valaistuksessa päinvastoin.
Pitkän päivän valaistus sopii erityisesti lypsylehmille, vasikoille ja nuorkarjalle, lyhyen päivän valaistus on optimaalinen umpilehmille ja lopputiineille hiehoille.
Päivävalaistuksen tehon tulisi olla vähintään 200 luksia lehmän silmän korkeudella melatoniinin erityksen minimoimiseksi. Pitkän päivän valaistuksessa olleiden lypsylehmien maitotuotos oli jopa 5–15 prosenttia korkeampi verrattuna alle 13,5 tuntia valoisassa viettävien lehmien tuotokseen. Päivämaitotuotoksena tämä tarkoitti noin 2 kiloa enemmän maitoa verrattuna luonnonvalossa oleviin lehmiin vuoden pimeimpänä aikana. Pitkän päivän valaistuksen on todettu lisäävän hiehojen päiväkasvua noin 10 prosenttia, aikaistavan hiehojen ensimmäistä kiimaan tuloa sekä edistävän hiehojen utarekudoksen kehitystä ja ensikkokauden maitotuotosta.
Umpilehmien on todettu syövän lyhyen päivän valaistuksessa noin 12 prosenttia enemmän kuiva-ainetta poikimisen jälkeen verrattuna pitkän päivän valaistuksessa oleviin umpilehmiin. Tehokas syöntikyky alkulypsykaudella ennaltaehkäisee muun muassa energiavajeen syntymistä. Seuraavan lypsykauden päivämaitotuotoksen on todettu olevan jopa 3,1 kiloa suurempi lyhyen päivän valaistuksessa olevilla umpilehmillä ja tiineillä hiehoilla. Lypsylehmäkin tarvitsee lepoa, joten yövalaistus on tarpeellinen. Yövalaistuksessa suositellaan alle 50 luksin tehoa lehmän silmän korkeudella, jolloin melatoniinin eritys on maksimaalista. Yövalaistuksen tehoa voisi verrata esimerkiksi syysillan hämäryyteen täydenkuun aikaan taivaan ollessa pilvetön.
Valaistusta säätelemällä saadaan tehostettua maitotilan tuotantoa ja ylläpidettyä eläinten hyvinvointia. Riittävä ja oikein rytmitetty valaistus onkin olennainen osa navetan toiminnallista kokonaisuutta.
Teksti: Anri Timonen, ELT, Lehmälääkärit.com
Kuva: Mervi Yli-Hynnilä
