Antibioottiresistenssi on ajankohtainen aihe
Vuoden eläinlääkäri 2017, dosentti, tarttuvien tautien erikoiseläinlääkäri Merja Rantala kehottaa maitotilayrittäjiä välttämään antibioottien rutiininomaista käyttöä ja panostamaan tautien diagnostiikkaan. Rantala palkittiin keväällä vuoden eläinlääkäriksi antibioottiresistenttiä koskevasta uraauurtavasta työstään ja hän puhui Eläinlääkäripäivien luento-osuudella.
Lypsykarjatiloilla on erilaisia käytäntöjä antibioottien käytössä. Tiloilla olisi syytä arvioida esimerkiksi rutiininomainen umpeenpanotuubien käyttö kriittisesti: mitkä ovat hyödyt, kustannukset ja hoitovaste, sekä käytön vaikutus resistenssiin, Merja Rantala sanoo.
Rantalan mukaan rutiininomaisesta käytöstä säästyvät kustannukset voitaisiin käyttää ennaltaehkäisevän, suunnitelmallisen terveydenhuollon kehittämiseen ja esimerkiksi lypsylaitteiston toiminnan varmistamiseen.
Jos antibiootteja joudutaan käyttämään tilalla usein, tulisi selvittää, olisiko eläinten olosuhteissa tai hoitokäytännöissä jotain parannettavaa, Rantala jatkaa.
Lukuisat tutkimustulokset osoittavat, että tiloilla, joilla käytetään runsaasti antibiootteja, myös taudinaiheuttajat ovat resistentimpiä verrattuna vain vähän antibiootteja käyttäviin tiloihin.
On tilanteita, jolloin lääkkeitä on käytettävä. Mutta esimerkiksi eläinlääkärin tilalle varalle jättämien lääkkeiden käyttö tulisi arvioida tarkasti ja käyttää tässäkin eläinlääkärin asiantuntemusta apuna.
Oman haasteensa Rantala näkee yksikkökoon ja tilan eläinmäärän kasvamisessa. Jo rakennusten suunnitteluvaiheessa olisi otettava huomioon tautipaineen hallinta, osastointi ja mahdollisuus eristää sairastuneet eläimet terveistä.
Toivon, että maitotilayrittäjät näkevät antibioottiresistenssin tärkeyden ja voimme jatkaa yhteistä työtä, jotta antibioottien teho säilyy. Asia on hyvin tärkeä sekä eläinten että ihmisten terveydelle ja hyvinvoinnille.
Myös asiakkaat ja kuluttajat ovat hyvin valveutuneita ja se, että Suomessa pystytään tuottamaan elintarvikkeita ilman massiivista antibioottien käyttöä, voisi olla jo itsessään kotimaiselle tuotannolle brändi. Toisaalta meillä on myös varaa parantaa ja vähentää lääkekäyttöä.
Esimerkiksi Ruotsissa antibioottien käyttö tuotantoeläimillä on vielä Suomeakin vähäisempää. Tämä voi johtua tuotantorakenteesta ja siitä, että Ruotsissa lääkekäytön ohjaus ja resistenssin seuranta on paremmin resursoitu. Ruotsissa käytetään enemmän lääkinnässä penisilliiniä kuin meillä, Rantala summaa.
Pääkuva: Mari Kokko
