Valio elää ajassa ja katsoo tulevaisuuteen

”Kuluttajien hintaherkkyys lisääntyy ja samaan aikaan Valion omat tuotantokustannukset nousevat. Siksi meidän täytyy minimoida kustannukset, tehdä parhaamme hankinnoissa ja neuvotella asiakkaidemme kanssa hinnankorotuksista tasolle, jolla kuitenkin selviäisimme ilman, että ihmiset vähentävät Valion tuotteiden ostamista”, Siltala jatkaa.

Talouden normaaliin vaihteluun kuuluvat nousukaudet ja seisahtumiset tai jopa taantumat, joita on kuitenkin aina seurannut uusi nousukausi. Nyt markkinoilla on uudenlaista epävarmuutta.

”Kun asiat eivät noudatakaan totuttua kaavaa, on sumeammasta näkymästä vaikeampi johtaa tulevaisuuden visioita. Se ei silti tarkoita, että pitäisi vetäytyä kuoreensa. Muuttuva markkinatilanne voi tarjota myös odottamattomia mahdollisuuksia. Täytyy olla jatkuvasti hereillä, ennakoida ja reagoida nopeasti”, sanoo Valion kasvuliiketoiminnoista, tutkimuksesta ja tuotekehityksestä vastaava Tuomas Salusjärvi.

Strategian johtamisessa sekä Siltala että Salusjärvi korostavat viestintää.

”Meidän täytyy yhdessä tietää, mitä kohti olemme menossa ja miksi. Ei riitä, että yhteinen maali on vain Valion johtoryhmän tiedossa, vaan tiedon tulee kulkea etulinjaan myyntiin ja tuotantoon asti. Katsomme paljon kuluvaa vuotta pidemmälle. Olemme esimerkiksi nähneet, että tulevaisuudessa yhä useampi ateria syödään kodin ulkopuolella, joten perustimme Valio Aimo® -tukun ostamalla Heinon tukun ja yhdistimme sen suurkeittiömyyntiimme”, Elli Siltala kertoo. Valiolla kaikki investointipäätökset punnitaan hyvin tarkkaan. Se voi vaatia esimerkiksi markkinatutkimusta tai asiakkaiden haastattelemista.

”Mietimme monia vaihtoehtoisia polkuja, mahdollisia uhkia ja erilaisia skenaarioita. Matkan varrella on useita tarkastuspisteitä. Toimintasuunnitelman lisäksi tarvitaan joustavaa, analyyttista mieltä. Jos esimerkiksi markkina yllättäen muuttuu, ei päätöksistä voi itsepintaisesti pitää kiinni. Hankkeita voidaan joutua lykkäämään tai aikaistamaan tai joskus niistä vetäydytään kokonaan”, Elli Siltala kuvailee.

”Meillä on onneksi moderni, elävä strategia. Jos oletukset tuntuvat vanhentuneilta, täytyy muuttaa suuntaa”, Tuomas Salusjärvi komppaa ja jatkaa:

”Hereillä täytyy olla koko ajan. Kun puoli vuotta sitten Saksassa kuluttajilta kysyttiin elintarvikkeen tärkeimpiä ominaisuuksia, oli vastaus maku. Tänään vastaus samaan kysymykseen on hinta. Meidän on mietittävä, mitä tarjoamme tälle muuttuvalle markkinalle. Haastavassa tilanteessakaan ei kannata vetää kaikkia toimintoja säästöliekille lyhyen tähtäimen tilityshinnan nostamiseksi. Se lämmittäisi varsin lyhyen aikaa. Eteenpäin katsominen ja tulevaisuuden rakentaminen on kaikissa tilanteissa tärkeää. Jatkuva liikevaihdon kasvu takaa omistajillemme kestävän tuoton nyt ja tulevaisuudessa.”

Sota Ukrainassa on vaikuttanut ruokajärjestelmään monin tavoin. Valion liiketoimintaan se on vaikuttanut esimerkiksi siten, että Valio vetäytyi keväällä Venäjän markkinoilta.

”Toimintaedellytyksiä jatkolle ei ollut, joten onneksi pystyimme toimimaan tilanteeseen nähden nopeasti. Venäjän toimintojen vaikutus Valion liikevaihtoon oli noin viisi prosenttia – siis kokonaisuudessa ihan tuntuva, mutta ei kuitenkaan valtava. Sitä voisi verrata jonkin yksittäisen brändin tuomaan liikevaihtoon. Olemme saaneet aikaan kannattavaa kasvua muilla markkinoilla, mikä on paikannut Venäjän liiketoimintojen menetystä”, Elli Siltala kertoo.

”Teemme varautumissuunnitelmia ja varaudumme myös pahimpiin skenaarioihin. Venäjän markkinalla tämä riski laukesi. Venäjälle perustettiin paikallista tuotantoa ja tehdas, koska se oli ainoa tapa toimia siellä. Valio on aina ollut erittäin varovainen suhteessa ulkomaisiin tuotantolaitosinvestointeihin, ja tässä ajassa jatkamme varmasti samalla linjalla”, Tuomas Salusjärvi sanoo.

Kannattavaa kasvua on saatu esimerkiksi Aasian markkinoilta ja lisäarvojauheista. Positiivista on myös se, että maidon maailmanmarkkinahinnoissa on rikottu ennätyksiä.

”Niin sanotuista bulkkituotteista saadaan nyt ainakin tilapäisesti merkittävästi parempaa hintaa kuin koskaan aiemmin. Voin kysyntää on lisännyt sekin, että kasviöljyjä on ollut vähemmän saatavilla. Tässä kuten muissakin tilanteissa riskin hajauttaminen on oleellista, sillä tilanne ei jatku ikuisesti. Tarkastelemme strategiaa aktiivisesti ja satsaamme niihin osa-alueisiin, jotka tuottavat parhaan tuoton ja joilla näemme eniten kasvupotentiaalia.

Nyt panostamme maitoliiketoimintaan kotimarkkinalla, parhaisiin teollisuusasiakkuuksiin sekä uusiin liiketoimintamahdollisuuksiin kuten kasvipohjaisiin tuotteisiin”, Siltala jatkaa.

Kaakkois-Aasiassa maidon kasvavaan kysyntään vaikuttaa esimerkiksi ostovoiman kasvu ja ruokavalion länsimaistuminen.

”Kun Filippiineillä, Vietnamissa ja Thaimaassa syödään enemmän pizzaa ja pirtelöitä, tarkoittaa se maitotuotteiden kysynnän kasvua ja meille isoja mahdollisuuksia jo aivan lähitulevaisuudessa. Työ on kuitenkin vasta aivan alkutekijöissään verrattuna esimerkiksi Kiinaan, missä olemme toimineet kymmeniä vuosia. Meidän valttejamme ovat puhdas maitoraaka-aine sekä tuotekehitysosaaminen. Niiden avulla pystymme tuottamaan laadukkaita, räätälöityjä tuotteita”, Tuomas Salusjärvi kertoo.

”Arktisella vyöhykkeellä Euroopan nurkassa tuotettu maito ei tule koskaan olemaan markkinoiden halvin vaihtoehto, vaan meidän polkumme on innovaatiot ja erilaistuminen: se, että tuomme uusia, kiinnostavia tuotteita markkinoille ja saamme niistä hyvän hinnan. Logiikka on sama kuin suomalaisessa metsäteollisuudessa, joka on siirtynyt valmistamaan vientiin räätälöityjä erikoistuotteita peruspaperin sijaan”, hän vertaa.

Vuoden sisällä Valio on julkistanut lukuisia yrityskauppoja, samaan aikaan päällä on ollut korona ja viimeisimpänä vielä sota Ukrainassa monine vaikutuksineen. Tahti on ollut melkoinen.

”Kieltämättä paljon on tapahtunut. Moni pitkään valmisteltu yrityskauppa toteutui lopulta melko lyhyen ajan sisään, ja samaan aikaan maailmantilanteessa tapahtui paljon sellaista, johon emme voineet vaikuttaa”, Elli Siltala sanoo.

”Yrityskaupan viimeistely vaatii aina oman keskittymisensä, ja sellaisessa tilanteessa työn järjestäminen vaatii myös fiksua työnjakoa. Kaikki eivät voi työskennellä saman asian parissa, ja pitää miettiä myös tulevaisuutta. Joskus se vaatii useita isoja liikkeitä yhtä aikaa. Siinä pitää vain pysyä tyynenä ja ottaa asia kerrallaan. Kaupat kuten Gold&Green® brändin hankinta tai muuntuminen tavarantoimittajaroolin lisäksi tukkuriksi Valio Aimo tukun myötä ovat kuitenkin olleet pitkään suunnitteilla ja osa uutta kasvustrategiaamme, jossa olemme päättäneet lähteä kehittämään Valiota myös hankintojen kautta. Tämä on ymmärrettävästi herättänyt jonkin verran kysymyksiä, sillä vastaavia yrityskauppoja Valio ei ollut tehnyt hyvin pitkään aikaan”, Elli Siltala sanoo.

Kasvun kannalta uudet aluevaltaukset ovat kuitenkin välttämättömiä.

”Olemme maitopohjaisissa elintarvikkeissa jo markkinajohtaja kotimarkkinallamme, ja tämä tulee olemaan tärkeä kivijalka aina. Merkittävän kasvun saavuttaminen alkaa kuitenkin Suomessa, Ruotsissa ja Baltiassa olla melkoisen haastavaa. Väestö ei kasva eikä maitotuotteiden kulutus ole täällä lisääntymässä, joten kasvua on haettava muualta tai kokonaan uusista liiketoiminta-alueista – kuten nyt vaikka tuottamalla lannasta energiaa ja myymällä sitä Suomen Lantakaasu Oy:n kautta”, Tuomas Salusjärvi jatkaa.

Isoissa liikkeissä kaikki ei aina mene kivuttomasti.

”Esimerkiksi Valio Aimo tukun perustaminen oli iso yrityskauppa, mutta työ ei suinkaan päättynyt nimiin papereissa. On vaatinut paljon työtä ottaa haltuun kokonaan uusi alue sekä sovitella yhteen erilaisia työtapoja, toimintakulttuureita ja niin edelleen. Toisaalta haasteet saavat onnistumisetkin tuntumaan eri tavalla. On hienoa nähdä, miten hyvin Valio Aimo on lähtenyt kasvu-uralle”, Siltala kuvailee.

Tulevaisuudessa Siltala ja Salusjärvi näkevät monia innostavia mahdollisuuksia.

Elli Siltalan vetämässä Core Business & Brand -toiminnossa työskennellään tällä hetkellä tiiviisti muun muassa innovatiivisen tuotteiston, Ruotsin liiketoiminnan kannattavan kasvun tukemisen ja Valio Aimo tukun kehittämisen parissa.

”Tulevaisuuden tuotteiston kehitys on aina innostavaa. Meidän pitää olla innovatiivisia, jotta onnistumme yllättämään kuluttajat arjessa ja juhlassa hyvän hinta-laatusuhteen tuotteillamme. Esimerkiksi Ruotsissa olemme saaneet aikaan kannattavaa kasvua niin maitotuotolla kuin liikevaihdolla mitattuna. On ollut pitkä tie päästä Ruotsin toiseksi suurimmaksi meijeriksi, ja se on meille iso ylpeyden aihe”, Siltala nostaa.

Salusjärven tiimi työskentelee jatkuvasti uusien innovaatioiden ja aluevaltausten parissa.

”Maailma muuttuu sellaista vauhtia, että edes pysyäksemme paikallamme meidän on muututtava. Jos haluaa kehittyä ja mennä eteenpäin, se vaatii tietoisia päätöksiä. Muuten tie on varsin lyhyt. Valiolla on onneksi aina ollut omistajina fiksuja maitotilayrittäjiä, jotka ovat ymmärtäneet tutkimuksen ja tuotekehityksen arvon. Katsovathan omistajayrittäjätkin omassa toiminnassaan tätä vuotta pidemmälle”, Tuomas Salusjärvi sanoo ja jatkaa:

”YK ennustaa maailman väkiluvun kasvavan 9,7 miljardiin vuoteen 2050 mennessä. Maapallon luonnonvaroilla on pystyttävä ruokkimaan myös tämä määrä ihmisiä. Meidän on löydettävä kestäviä ruoantuotannon ratkaisuja maailman kasvavalle väestölle vähemmällä peltopinta-alalla, ja samalla hidastettava ilmastonmuutosta. Lisäksi on huolehdittava luonnon monimuotoisuuden säilyttämisestä sekä fossiilisten energianlähteiden käytön nopeasta vähentämisestä. Tähän ei nykyinen maailmanlaajuinen ruoantuotantotapa ja -malli pelkästään riitä. Toisaalta tämä avaa paljon uusia mahdollisuuksia, ja siksi esimerkiksi kasvipohjaisten tuotteiden merkitys Valion liiketoiminnassa kasvaa.”

Taaksepäin katsottuna erilaiset murrokset ovat lopulta kääntyneet Valion hyväksi.

”Esimerkiksi kun huomattiin, että maidon laktoosi aiheuttaa monille vatsavaivoja, ongelmaa lähdettiin taklaamaan tuotekehityksen avulla. Haluamme olla edelläkävijä myös ruoantuotannon murroksessa, ja meillä on siihen aidosti hyvät mahdollisuudet”, Salusjärvi uskoo.

Murrosvaiheet herättävät paljon kysymyksiä, mutta Valion perustehtävä ja missio ei ole muuttunut mihinkään.

”Olemme edelleen paremman elämän palveluksessa ja meillä on kirkkaana mielessä maksimoida Valion ansainta ja turvata kannattava maidontuotanto tulevaisuudessakin. Se edellyttää jatkuvaa uudistumista, aktiivisuutta ja uskoa tulevaan. Yleisessä keskustelussa on ollut melko pitkään vastakkainasettelua ruoantuotannon ja ilmaston välillä. Nyt olemme miettimässä niitä ratkaisuja, joilla voimme tuottaa ruokaa kestävällä tavalla niin, että ilmasto huomioidaan”, Elli Siltala sanoo.

Ottaen huomioon, että Valiota on pidetty varsin perinteisenä ruokatalona, on siltä nähty viime aikoina rohkeitakin avauksia, kuten Suomen Lantakaasu Oy:n perustaminen yhteistyössä St1-ketjun kanssa.

”Mutta oikeastaan maidontuotannon sivutuotteena syntyvän lannan jatkojalostaminen energiaksi on todella looginen askel. Siinä yhdistyvät monet vastuullisuusteemat kuten kestävä ruoantuotanto, ilmasto, fossiilisista polttoaineista luopuminen ja energiaomavaraisuus – ja muutetaan maailmaa positiiviseen suuntaan. Kun biokaasulaitosten lisäksi saadaan vielä lannoitteet tähän samaan kuvioon, ollaan jo aika pitkällä”, Tuomas Salusjärvi tuumaa.