Siirry sisältöön
Näkökulmat

Valion Navettaseminaari opasti energiatehokkuuteen

Valion Navettaseminaari opasti energiatehokkuuteen

Valion vuosittainen Navettaseminaari keräsi tänä vuonna ennätysyleisön Tampereelle. 140 osanottajaa sai vinkkejä muun muassa navetan energiatehokkuuden parantamiseen. Seminaariesitykset uutisen lopussa.

Navetan suurin energiasyöppö on rehujen jako. Tyypillisesti 30–40 prosenttia navetan energiasta kuuluu rehujen käsittelyyn. Suurimmat erot erilaisten navetoiden energiankulutuksessa syntyvätkin rehunjakotekniikasta.

Kun rehun sekoittamisessa ja jakamisessa käytetään traktoria, kuluu energiaa ja rahaa huomattavasti enemmän kuin sähköllä toimivassa rehunjakojärjestelmässä. Kulutusero voi olla jopa viisinkertainen.

Jyrki Kataja Jyväskylän ammattikorkeakoulusta muistutti, että maitotilojen energiaratkaisut vaikuttavat myös tuotteen kuluttajamielikuvaan.

– Rehunjakotekniikkaa valitessa kannattaakin kiinnittää huomiota hankintahinnan lisäksi myös käyttökustannuksiin. Esimerkiksi rehutornin ja mattoruokkijan energiakustannus on huomattavasti pienempi kuin traktorikäyttöisen apevaunun. Automaattisen ruokinnan ansiosta säästyy myös työaikaa muuhun, Jyrki Kataja Jyväskylän ammattikorkeakoulusta muistuttaa.

Sähkönsiirron hinnoittelu muuttuu 2020-luvulla. Tämä kannattaa huomioida jo nyt uusien navetoiden energiaratkaisuissa. Siirtohintaan vaikuttavat jatkossa myös sähköntarpeen tehopiikit, ei pelkästään sulakekoko ja käytetty sähkömäärä.

– Tulevaisuuden navetassa kannattaa pyrkiä tasaamaan sähkön kulutusta vuorokauden ja vuoden eri aikoina ja ohjailemaan sähkökuormaa tilan sisäisillä ratkaisuilla. Jos suuri tehontarve on satunnaista, voi olla järkevää kattaa huippukulutuskohdat esimerkiksi tilan omalla aggregaatilla. Tilan sisäinen sähkönjakelu voidaan toteuttaa helposti kahdestakin eri energialähteestä. Se on myös riskien hallintaa, Kataja sanoo.

Hän muistuttaa myös, että led-valaisinten sähkönkulutus on pienempää ja tasaisempaa kuin loisteputkien. Loisteputkien sytyttämisestä syntyy aina hetkellinen energiapiikki, jota led-valaistuksessa ei synny.

Maarit Kari ProAgriasta kannustaa teettämään maatilalle energiasuunnitelman. Pienillä muutoksilla energiakustannuksista voi säästää huomattavan summan.

ProAgrian asiantuntija Maarit Kari on myös selvittänyt navetoiden energiankulutusta. 55 maitotilan ryhmässä tuotantorakennusten energiankulutuksesta lähes neljännes muodostuu ajoneuvopolttoaineista. Kari pohdiskeli seminaarissa 0-energianavetan toteuttamisen mahdollisuutta.

Energian tuotanto ja kulutus tapahtuvat navetassa eriaikaisesti, joten vielä 0-energiaratkaisu ei voi taloudellisesti järkevästi toteuttaa. Sähkön varastointitekniikoiden kehittyessä tilanne muuttunee.

– Tilatasolla kannattaa keskittyä niihin asioihin, joihin voi vaikuttaa. Energian osuus maitolitran tuotantokustannuksista on 5–6 prosenttia, joten säästökohteita kannattaa kartoittaa esimerkiksi asiantuntijan laatimalla energiasuunnitelmalla, Kari kannustaa.

Karin ja Katajan mielestä kannattaa ainakin miettiä, voisiko traktoreilla ajamista talouskeskuksessa vähentää esimerkiksi säilyttämällä navetalla käytettävät traktorit mahdollisimman lähellä navettaa ja välttämällä käynnistämistä täysin kylmästä talvisaikaan.

Johtaja Mika Koskinen Valiolta avasi seminaarin ja puhui vastuullisuudesta maidontuotannossa ja jalostuksessa.

Vastuullisuuslisä tuli käyttöön

Valion Tuotanto ja logistiikka -vastuualueen johtaja Mika Koskinen painotti vastuullisuuden ja läpinäkyvyyden lisääntyvää merkitystä maitoketjussa.

– Asiakkailla ja yhteiskunnalla on odotuksia ruokaketjulle ja meidän pitää täyttää ne. Vuoden alussa Valioryhmässä käyttöön otettu uusi laatu- ja tuotantotapasopimus on yksi esimerkki tästä. Kyseessä on suuri muutos. Vaatimukset täyttäville maitotilayrittäjille maksamme yhden sentin vastuullisuuslisän maitolitraa kohden, Koskinen kertoo.

Tavoitteena on, että vuoden 2020 loppuun mennessä kaikki Valioryhmän maitotilat ovat vastuullisuuslisän ja suunnitelmallisen eläinterveydenhuollon piirissä.

Valio huomioi toiminnassaan myös kiertotalouden vaatimukset. Kaikki tuotteiden harjakattopakkaukset valmistetaan vuoden loppuun mennessä uusiutuvista, kasvipohjaisista materiaaleista. Tuotantolaitosten lämpöenergiastakin 34 prosenttia tuotetaan uusiutuvilla polttoaineilla. Lantaa lannoitteeksi ja bioenergiaksi jalostavan biolaitoksen rakentaminenkin aloitettaneen tänä vuonna Nivalassa.

– Meillä kaikilla valiolaisilla on etuoikeus olla paremman elämän palveluksessa, Koskinen tiivistää.

Teksti ja kuvat: Markku Pulkkinen

Navettaseminaarin esitykset

  1. Koskinen_Valio_vastuullisuusesitys.pdf
  2. Kari_Maarit onnistuuko 0 -energianavetta_valion navetta.pdf
  3. Kataja_Maitotilan käytännön energiaratkaisut.pdf
  4. Future cow barn Finland v01_fiFI.pdf
  5. Pitkonen_Maitotilojen investointiajan talouden seuranta 7.2.2018.pdf
  6. Nyman_Maitohuone haltuun.pdf
  7. Sipilä_10000 L lämmintä vettä….pdf
  8. Vesihuoltoon varautuminen.pdf
  9. Sarjokari K – Lehmät kestämään.pdf
  10. Kulkas_Vasikkalogistiikalla tarttuvat taudit kuriin.pdf
  11. Suontausta_Hedelmällinen navetta.pdf
  12. Laine_Mitä vaatimuksia maidon noudolle tulevaisuuden navetoista.pdf
  13. Koivumäki Rakennetukien ajankohtaiset_Valio_8.2.2018.pdf
  14. Frondelius_Lietteen kuivajakeen käyttö.pdf
  15. Eskelinen Kaatopaikasta ravinneterminaaliksi 2.pdf
  16. Kanala_ Valioryhmän konseptinavetat.pdf
  17. Petäjäsuvanto_Kokemuksia Maitopihatoista.pdf