Vasikoiden vierihoitoa voidaan toteuttaa maitotiloilla monin eri tavoin, kaikilla omat hyvät puolensa ja haasteensa. Parhaimmillaan vasikat saavat vierihoidosta paljon hyötyjä. Vierihoidolla on vaikutusta myös emän hyvinvointiin ja tuotokseen.
Vierihoitotapoja on erilaisia ja vierihoitoa tutkitaan nyt aktiivisesti. On vielä paljon sellaista, mitä emme tiedä. Tutkijoilla on sama valinnan haaste kuin tuottajillakin: Millaisia vierihoitomuotoja on verrattuna perinteisempään vasikankasvatusmalliin? Esimerkiksi vasikan emänsä kanssa viettämä aika vaihtelee suuresti kahdesta päivästä aina koko maitojuottokauden loppuun.
Vierihoidossa oleva vasikka voi olla emänsä kanssa koko ajan, ja imeä maitoa aina halutessaan. Vasikka voi myös olla emän kanssa koko ajan, mutta päästä imemään vain rajoitetusti. Rajatut imemiskerrat voidaan järjestää myös ennen tai jälkeen lypsyn, ilman muuta yhdessäoloa. Tällöin vasikat ovat muun ajan ryhmäkarsinassa, ja maitoa voidaan tarjota lisäksi tuttiämpäristä tai automaatista. Joissakin vierihoitomenetelmissä vasikka saa olla emänsä kanssa puolet vuorokaudesta.
Vasikoiden hoito imettäjälehmien avulla on myös yksi vierihoitomenetelmistä. Tällöin useampi vasikka imee lehmää, joka ei yleensä ole niiden oma emä. Osassa vierihoitoa toteuttavista karjoista vasikat imevät ensin emää ja siirtyvät sitten imettäjälehmien hoitoon.
Emän läheisyys parantaa vasikan unta ja maitoa on tarjolla runsaasti. Vierihoidettu vasikka kasvaakin yleensä hyvin.
Vasikka saa maidon luontaisessa muodossaan imiessään maidon emästään tai imettäjälehmästä. Usein maitoa on tarjolla runsaasti. Lisäksi emän läheisyys parantaa unta ja tuo apua lämmönsäätelyyn. Vasikan hyvä kasvu juottokaudella onkin vierihoidon yleinen etu.
Vierihoidetut vasikat saavat myös monipuolisia sosiaalisia kontakteja ja voivat toteuttaa luontaisia käyttäytymistarpeitaan. Toisaalta taas emästä erottaminen vierihoidon lopussa voi olla niille hyvin kuormittavaa.
Vierihoidossa olevat vasikat vaikuttaisivat olevan juottokaudella keskimäärin terveempiä kuin muuten kasvatetut vasikat
Riskit hyvinvoinnin laskuun ja samalla kasvun notkahdukseen ovat suurimmillaan, jos maidonsaanti loppuu samaan aikaan eikä vasikan rehunsyönti ole kehittynyt riittävästi.
Vierihoidossa olevat vasikat vaikuttaisivat olevan juottokaudella keskimäärin terveempiä kuin muuten kasvatetut vasikat. Osittain tutkimustulokset ovat kuitenkin tästä ristiriitaisia ja lisää tutkimusta tarvitaan. Vierihoidetun vasikan terveyteen vaikuttavat luonnollisesti hoito ja olosuhteet kokonaisuutena. Erityisesti on varmistettava emän vierihoitoon jäävän vasikan ternimaidon nopea ja riittävä saaminen.
Lue lisää vierihoidosta, sen eduista ja haasteista juttusarjan seuraavissa osissa sekä maitojame.fi/hyvinvointi
Vierihoitoa käsittelevä juttusarjamme keskittyy siihen, miten ja miksi vierihoito on eduksi vasikoiden terveydelle, kehitykselle, kasvulle ja hyvinvoinnille.
Puhumme sekä juottokaudesta että sen jälkeisestä ajasta, sillä vierihoidolla on havaittu kauaskantoisia vaikutuksia naudan elämään.
Keskustelemme myös siitä, mitä mahdollisia ongelmia vierihoitoon liittyy.
Teksti Mikaela Mughal ja Ann-Helena Hokkanen