Vielä kerran metaanista
Julkisessa ruokakeskustelussa märehtijät esitetään usein kielteisessä valossa. Toistan vielä, että märehtijöiden tuottama metaani ei aiheuta ilmastonmuutosta eikä sitä kiihdytä. Ei varsinkaan Suomessa. Avaan seuraavaksi asiaa hieman tarkemmin.
Märehtijät muuttavat ihmisruoaksi kelpaamatonta nurmea ja rehua korkealaatuisiksi ja ravitseviksi ruokatuotteiksi. Suomen oloissa on ilmaston lämmetessäkin lähestulkoon mahdotonta ajatella ruoantuotantoa vain kasviproteiinin varassa. Vaikka lämpötilat nousisivat, valon määrä ei muutu, mikä rajoittaa kasvukautta. Nurmi kasvaa ja tuottaa sen sijaan hyvin lähes koko maassa.
Mutta kyllä – sivutuotteena märehtijät tuottavat metaania. Se on ikään kuin hinta, mikä on maksettava kuidun sulattamisesta lehmän pötsissä. On kuitenkin väärin väittää, että nimenomaan lehmien tuottama metaani kiihdyttäisi ilmastonmuutosta. Nurmikasvit sitovat ilmakehän hiilidioksidia pellolla, ja lehmän märehtiessä osa nurmen hiilestä vapautuu lehmän ruoansulatuksessa takaisin ilmakehään metaanina. Tämän jälkeen metaani kuitenkin hajoaa ilmakehässä takaisin hiilidioksidiksi suhteellisen nopeasti, noin 10 vuodessa, minkä jälkeen sama hiilimäärä on uudelleen kasvien käytettävissä yhteyttämiseen. Prosessia voidaan kuvata sanalla hiilen kiertotalous.
”Eläinmäärän pysyessä samana ilmakehän hiilimäärä ei lisäänny lehmien metaanintuotannosta.”
Eläinmäärän pysyessä samana ilmakehän hiilimäärä ei lisäänny lehmien metaanintuotannosta eikä ilmastoon kohdistu lisälämmitystä. Päinvastoin, jos tuottavuus kasvaa ja eläinmäärä pienenee, kohdistuu ilmastoon viilentävää vaikutusta. Suomessa lypsykarjan tuottama metaanimäärä on vuosien 1960–2020 välillä vähentynyt lähes 60 prosenttia. Kehitys johtuu sekä eläinmäärän vähentymisestä että tuottavuusnoususta. Lehmät ovat perimältään parantuneet, ja niitä ruokitaan ja hoidetaan entistä paremmin, paremmissa olosuhteissa. Tästä ilmastokin kiittää.
Metaanintuotantoa vähentävä lisäaine Bovaer® on puhuttanut sekin. Sitä on tutkittu yli 15 vuotta, se on läpäissyt EU:n tehokkuus- ja turvallisuustestit ja on käytössä yli 60 maassa. Sekä Euroopan elintarviketurvallisuusvirasto että Iso-Britannian elintarvikevirasto ovat laajaan tutkimusnäyttöön perustuen todenneet aineen käytön turvalliseksi sekä ihmisille että eläimille.
Lyhyellä aikavälillä ja oikein käytettynä rehun lisäaineet mahdollistavat merkittävän, noin 25–30 % päästövähenemän maatalouden ilmastotyössä. Samalla aineet lisäävät myös tuotantokustannuksia, jotka markkinoiden olisi pystyttävä kattamaan. Tanska on lähtenyt näyttämään suuntaa. Se maksaa verovaroista tukea Bovaeria käyttäville tiloille, tavoitellen maatalouden päästöjen merkittävää vähennystä.
Lähivuosina on odotettavissa lisää ruokintainnovaatioita metaanin vähentämiseen. Silti haluan muistuttaa perustyöstä tuottavuuden parantamiseksi. Valion ilmasto-ohjelmaa varten tehdyt mallinnukset osoittavat, että rehun hyväksikäytön parantaminen eläinten jalostuksella on ylivoimaisesti kannattavin tapa vähentää päästöjä per maitolitra. Tämä työ ei tuo pikavoittoa nopean metaanivähennyksen muodossa, mutta pitkäjänteinen työ parantaa tuotannon kannattavuutta ja vähentää päästöjä korkoa korolle -periaatteella.
