Vierihoidolla hyvä alku vasikalle
Stubbin tilalla Pedersöressä vasikat seuraavat imettäjä-lehmää kuin hai laivaa. Ensimmäisten kuukausien vierihoidolla vasikoista kehittyy terveitä, elinvoimaisia lehmiä ja sonneja.
Yrittäjät Daniel, 34, ja Lotta Stubb, 36, ovat hoitaneet yhdessä maitotilaa Stubbin kylässä Ähtävällä seitsemän vuotta. Daniel otti tilan haltuunsa jo aikaisemmin sukupolvenvaihdoksessa vuonna 2009. Perheeseen kuuluu myös neljävuotias Adina-tytär. Danielin veli Simon Stubb on mukana tilan töissä ja vastaa etupäässä lihakarjan kasvattamisesta.
Stubb Lantbruk
Tila
Stubb Lantbrukilla on viljeltyä alaa noin sata hehtaaria, josta lähes kaikki on nurmella. Vilja ostetaan tilan ulkopuolelta. Navetan vieressä on kymmenen hehtaarin laidun. Maidontuotannon lisäksi tilalla tuotetaan lihaa. Kaikki syntyvät sonnit ja liharotuiset lehmät kasvatetaan itse teurasikäisiksi.
Navetta
Yhden robotin ja 83 parsipaikan Robora-navetta valmistui viime vuoden keväällä. Navetassa on iso, neljän karsinan olkikuivitettava poikimaosasto. Parsissa on vesipedit ja muoviset parrenerottajat. Rehu valmistetaan kiinteässä apesekoittimessa ja jaetaan mattoruokkijalla. Lanta poistuu slalom-menetelmällä. Lantarobotti puhdistaa matottomat ritilälattiat veden kera.
Lotan mukaan navetassa satsattiin helppohoitoisuuteen sekä eläinten ja yrittäjien hyvinvointiin.
Eläimet
Pihatossa on tällä hetkellä 65 lehmää, joista hieman yli puolet on holsteineja ja loput ayrshirejä.
”Karja muuttuu vähitellen holsteinvaltaiseksi. Parretkin on mitoitettu sen mukaan. Odotan myös kohta tuotantoikään tulevia lypsysimmentalhiehoja”, Lotta sanoo.
Keskituotos on tällä hetkellä hieman yli 10 000 kiloa lehmää kohti vuodessa. Rasvapitoisuus on keskimäärin 4,4 ja valkuaispitoisuus 3,6 prosenttia. Daniel Stubb kertoo keskituotoksen jäävän tavoitteesta, koska ruokintajärjestelmän hankinta epäonnistui: apesekoittaja on liian pieni ja siksi tasalaatuisen appeen valmistaminen on mahdotonta.
Aikaisemmassa parsinavetassa ilmenneet selkäkivut hävisivät, kun siirryttiin uuteen.
Eläinten hyvinvointi ja terveys ovat Stubbin tilan johtotähtiä.
”Kasvatimme lehmät uuteen navettaan itse. Erään 20 eläimen karjan ostimme, koska tiesimme sen täysin terveeksi. Uudessa navetassa ei ole ilmennyt sorkkaongelmia, soluja, tulehduksia tai halvauksia”, Lotta iloitsee.
Lehmät pääsevät navetasta vapaasti laitumelle, myös talvella. Kun teurasauto hakee poistettavia eläimiä, yrittäjät kuljettavat ne ensin 300 metrin päähän lihakarjanavetalle, jotta maitopihatto ja sen ympäristö pysyvät varmasti tautivapaana.
Vasikoiden vierihoito imettäjälehmineen on ollut tilalla käytössä 2,5 vuotta. Lotta Stubb innostui vierihoidosta nähdessään erään tuttavan tilalla, että vierihoidetut vasikat kasvavat muita nopeammin. Hän pitää menetelmää hyvänä myös kuluttajamielikuvan kannalta.
Ensimmäiset vierihoidetut vasikat tulivat juuri lypsyyn. Päivätuotos oli saman tien 40 kiloa ja parhailla yli 50 kiloa. Olen entistä vakuuttuneempi vierihoidon hyödyistä.
Vasikat ovat imettäjälehmän kanssa 3 kuukautta karsinassa tai ulkosuojassa ja laitumella. Yksi imettäjälehmä huolehtii 3–4 vasikasta.
”Imettäjälehmien käyttö vähentää työtä, sillä tuttijuottoa ei tarvita lainkaan. Imettäjälehmiksi valitsemme parhaat lehmät, sillä vasikoiden pitää saada riittävästi hyvää maitoa.”
Työn ilo ja vapaa-aika
Lotta löytää parhaan työnilon energisistä ja terveistä vasikoista sekä kuluttajatyöstä. Tila järjestää tapahtumia päiväkotilapsille, koululaisille ja kuluttajille sekä esiintyy aktiivisesti sosiaalisessa mediassa.
Viime vuosina yrittäjien vapaa-aika on ollut kortilla eikä kunnon lomia ole pystytty pitämään. Uuden navetan myötä he toivovat saavansa enemmän mahdollisuuksia lomailuun. Työstä Lotta irtautuu parhaiten viiden shetlanninponinsa kanssa Daniel toivoo jatkossa ehtivänsä metsätöihin.
Lue lisää vasikoiden vierihoidosta Stubbin tilalla artikkelista ”Vierihoidolla vasikat vahvaan kasvuun" TÄSTÄ LINKISTÄ
Teksti ja kuvat: Markku Pulkkinen