Anu Artjoki
Viestintäpäällikkö Päätoimittaja
Valio Oy
Maitotilayrittäjät Jonna ja Ville Nieminen innostuivat vasikoiden vierihoidosta ja imettäjälehmistä, jotta vasikoista tulisi terveempiä. Katso alta video vasikoiden vierihoidon tutkimuksesta ja Maitorantalan tilan kokemuksista.
Vasikka on emänsä kanssa syntymänsä jälkeen muutaman päivän, jonka jälkeen se joko siirretään imettäjälehmän hoidettavaksi tai lehmälle tuodaan lisää vasikoita imetettäviksi. Vaihtelemme imettäjälehmiä vasikka- ja lehmätilanteen mukaan niin, että maitoa riittää kaikille imeville vasikoille. Lehmä voi jäädä poikimisen jälkeen imettämään vasikoita esimerkiksi kuukaudeksi, ja sille tuodaan lisää imetettäviä vasikoita sen mukaan, kun sen tuottama maitomäärä nousee.
Joka päivä varmistamme, että vasikat ovat saaneet riittävästi maitoa ja imettäjälehmän utare on tyhjentynyt tasaisesti. Jos lehmällä on vasikoita vähän, sitä voidaan käyttää välillä robotilla lypsyllä − esimerkiksi kerran päivässä. Vasikat ovat koko juottokauden noin 2,5 kuukauden ikään imettäjälehmän hoidettavana. Käytämme niin sanottua kaksivaiheista vieroitusta, jossa vasikoille laitetaan ensin nenäläpät, jolloin ne eivät enää pääse imemään utaretta mutta pääsevät syömään rehua ja juomaan vettä. Siitä noin 2−3 viikon kuluttua ne siirretään toiseen karsinaan tai hieholaan.
Sopiva imettäjälehmä on rauhallinen ja hoitaa vasikoita sekä seurustelee niiden kanssa. Se ei hätkähdä vasikoiden tökkimisestä tai imemisestä ja päästää kaikki vasikat imemään.
Olemme pyrkineet opettamaan mahdollisimman monta lehmää imettäjiksi, mutta aivan kaikki lehmät eivät luonteensa puolesta sovellu hommaan. Kaikki hyväksyvät omat vasikkansa, mutta toiset eivät muiden lehmien jälkeläisiä: eroja emo-ominaisuuksissa on.
Suurimpana etuna imettäjälehmäsysteemissä on ollut vasikoiden hyvä terveys ja kasvu sekä työajan säästö, kun juottotyötä ei tarvitse tehdä itse. Maito tulee vasikalle aina tasalaatuisena ja -lämpöisenä, eikä niillä ole ollut lainkaan ripuleita tai yskää. Lisäksi imettäjälehmät opettavat vasikoita syömään karkearehua jo hyvin nuoresta.
On mukavaa katsoa, kun vasikat touhuilevat tyytyväisenä imettäjälehmän kanssa, siitä tulee aina hyvä mieli. Suurimpana haasteena imettäjälehmien käytössä on runsas maidon kulutus ja siten kustannukset.
Imettäjälehmien käyttö on sopinut tilallemme hyvin, joten jatkossakin aiomme hoitaa vasikat näin. Systeemi vaatii kylläkin koko ajan seurantaa sekä silmää tehdä tarvittaessa muutoksia. Aamulla on mukava tulla navettaan, kun vasikat ovat tyytyväisiä ja saaneet riittävästi maitoa.
Maitorantalan tila, Sysmä
Yrittäjät Jonna (34) ja Ville Nieminen (31). Perheeseen kuuluu myös Viljo (2).
Niemisillä on yhdenrobotin viileäpihatto Hartolassa, Sysmässä. Tilalla on hoidettu vasikat imettäjälehmien avulla vuodesta 2021.