Huolto muistettava
Kalle Fält muistuttaa, että homma ei ole tuulettimien hankinnalla hoidettu, vaan tuulettimia pitää myös huoltaa säännöllisesti.
”Puhdistamme puhaltimet kerran vuodessa keväisin. Hommaan vuokraamme kuukulkijan. Puhdistamiseen käytämme paineilmaa ja pitkävartista, karkeahkoa tankkiharjaa”, Fält vinkkaa.
”Jos puhaltimet ovat likaiset, niiden puhallusteho heikkenee. Kannattaa harkita jo hankintavaiheessa tuulettimien päällystämistä likaa hylkivällä nanopinnoitteella. Pinnoite todennäköisesti vähentää puhdistamisen tarvetta. Me pinnoitimme osan puhaltimista viime vuonna.”
Vesiviilennys toimii
Neljän osakkaan maatalousyhtymässä haluttiin parantaa viilennystä entisestään. Siksi osaan navettaa asennettiin vuoden 2023 syksyllä automaattiset viilennyssuuttimet. Navetan kattoon ei vedetty pitkiä vesilinjoja, vaan suuttimet asennettiin ruokinta-aidalle.
Automaattinen suutin suihkuttaa 50 prosenttia vedestä suoraan alla olevaan ruokintapaikkaan ja 25 prosenttia viereisille paikoille. Suuttimet suihkuttavat isoa pisaraa, joka imeytyy lehmän karvojen läpi iholle. Veden paine on vain kolme baaria, jotta pisarat eivät muutu sumuksi. Viilennyssuuttimet alkavat toimia, kun navetan lämpötila ylittää 21 astetta.
”Vesisuihku ei häiritse lehmän syömään menoa, koska tutkalla varustetut suuttimet alkavat suihkuttaa vettä pienellä viiveellä. Jos lehmä ei jostain syystä tykkää suihkusta, se voi valita syöntipaikan, jossa ei ole suutinta”, Fält kertoo.
Yrittäjät eivät halunneet laittaa maailmalla yleisempää lämpötila- ja kello-ohjattua viilennysjärjestelmää ruokintapaikalle, koska se suihkuttaa vettä, vaikka yhtään lehmää ei olisi linjan alla. Näin vettä kuluisi hukkaan. Perinteistä viilennyssuutintekniikkaa hyödynnetään kuitenkin navetan liukkauden torjunnassa.
”Lantakäytävät kuivuvat herkästi navetoissa, joissa ilmanvaihtoon on panostettu. Meillä 2+2 pohjaratkaisu tekee reunakäytävistä kuivat ja liukkaat.”
”Kokeilimme perinteisiä kastelusuuttimia lantakäytävän päällä ensin yhdessä lypsyosastossa ja vuonna 2024 kastelujärjestelmä rakennettiin kaikkiin lypsyosastoihin. Kasteluun tarvittava vesimäärä on aika pieni. Kastelu on poistanut ilmanvaihdosta aiheutuneen liukkauden”, Fält sanoo.
Aukot päätyyn
Kalle Fält harmittelee, että uusienkaan pihattojen seinissä ei aina hyödynnetä kaikkea mahdollista pinta-alaa tuuletukselle. Kivijalat ovat monesti turhan korkeita ja verhojen yläpuolella on kiinteää seinää enemmän kuin verhojen tekniikka vaatisi. Fält neuvoo puhdistamaan lintuverkot vähintään joka kevät ilmanvaihdon parantamiseksi.
”Suunnittelemme lisäaukkojen tekemistä navetan päätyihin ja tarvittaessa päätypuhaltimien asentamista. Aiomme hankkia viilennyspuhaltimet myös tiineille hiehoille ja ehkä myös lypsykarusellitilaan. Automaattiset viilennyssuuttimet voisi asentaa lopuillekin lypsylehmille. Nyt viilennyssuuttimet ovat umpilehmillä, poikima-alueella, VIC-osastossa ja ensikkoryhmässä”, hän luettelee.
Puhallinten puhallussuunta on tarkoin harkittu.
”Puhalluksen suunta on poispäin lypsyasemasta, jotta sinne ei mene turhaan pölyä. Ilmajoen kirkko ja kylä on meillä niin lähellä, että käänsimme ulosmenevän ilmavirran tarkoituksella toiseen päätyyn.”
Lisätietoa viilennyksestä: thedairylandinitiative.vetmed.wisc.edu
Teksti: Markku Pulkkinen
