Englannin ohella Venäjä oli tärkeä vientikohde voille, ja 1910-luvulla Venäjällä maksettiin voista jopa kaksin- tai kolminkertaisia hintoja kotimaan markkinaan verrattuna. Kun maidontuotannossa oli ongelmia, kärsittiin Suomessa ensimmäisen maailmansodan loppuvuosina pahasta voipulasta, ja voin hinta nousi korkeaksi. Kansalaiset syyttivät tilanteesta Valiota, ja mielenosoittajat muun muassa vaativat Valion toimitusjohtaja F. M. Pitkäniemeä hirtettäväksi hehkuvaan rautalankaan.
Vuonna 1916 Valiolle perustettiin oma laboratorio ja pian sen johtajaksi nousi A. I. Virtanen, joka vuonna 1945 sai kemian Nobel-palkinnon AIV-rehun kehittämisestä. AIV-rehun lisäksi Virtanen teki lukuisia muita keksintöjä ja toimi lähes 50 vuoden ajan Valion laboratorion johtajana. 1920-luvun puolivälissä Virtanen kehitti yhdessä Henning Karlströmin kanssa voisuolan, joka ratkaisi voin maku- ja säilyvyysongelmat. Voisuola oli Valiolle ja osuusmeijereille ensiarvoisen tärkeä keksintö ja auttoi Valiota selviytymään 1930-luvun vaihteen pahasta lamasta. Voisuolan salaisuus pystyttiin säilyttämään aina vuoteen 1939 saakka, ja se antoi Valiolle merkittävää kilpailuetua markkinoilla.
Keskustelu voin epäterveellisyydestä alkoi 1950-luvulla. Sotavuosien jälkeen kansalaiset eivät olleet enää huolissaan siitä, mistä he saisivat rasvapitoisia elintarvikkeita vaan pohtivat, pitivätkö väitteet voin tyydyttyneiden rasvahappojen negatiivisista vaikutuksista sydän- ja verisuoniterveyteen paikkaansa. 1960- ja 1970-luvuilla voista kertyi niin paljon ylijäämää, että puhuttiin voivuorista. Lopulta Suomen maidontuotantoa vähennettiin merkittävästi tuotannon vähentämisohjelmilla.
Voin maku, luonnollisuus ja sen monipuolisuus raaka-aineena tekevät voista houkuttelevan tuotteen, ja sen kysyntä jatkaa maailmalla edelleen kasvuaan. Viime vuosina maailmanmarkkinoilla onkin esiintynyt enemmän niukkuutta kuin voivuoria. Voin hyvä kysyntä ja arvostus ovat näkyneet myös voin hinnassa.
”Päivittäin kuusi miljardia ihmistä käyttää maitotuotteita.”
Viime vuonna voin hinta nousi Euroopassa kaikkien aikojen ennätyslukemiin ja ylitti ensimmäistä kertaa kahdeksan euron rajan. Myös tulevina vuosina voin kysynnän odotetaan kasvavan maailmanmarkkinoilla lähes kolmen prosentin vauhtia vuosittain. Maailmanmarkkinoilla myytävä voi tulee lähinnä EU:sta ja Uudesta-Seelannista ja ennusteiden mukaan kummallakaan näistä alueista maidontuotanto ei tule enää kasvamaan. Voin hinnan odotetaan jatkossakin pysyvän hyvällä tasolla.
Edelleen maito on Suomen tärkein maataloustuote, ja sen osuus maatalouden myyntituloista on lähes 40 prosenttia. Maidon rooli jalostuksessa, markkinoilla ja ihmisten ravitsemuksessa on kuitenkin kokenut valtavan muutoksen 120 vuoden aikana. Valion alkuvuosina voin valmistuksesta jäljelle jäänyt kurri käytettiin lähinnä kotieläinten rehuksi. Nykyään kaikki maidon osat hyödynnetään tarkkaan, ja maidosta kehitetään yhä uusia innovaatioita. Maidon rooli maailman väestön ravitsemuksessa on valtavan suuri. Päivittäin kuusi miljardia ihmistä käyttää maitotuotteita, ja maailman väkiluvun kasvaessa maitoa tarvitaan yhä enemmän.
Tänä päivänä Valion strategian ytimessä ovat maitotuotteiden lisäksi myös kasvipohjaiset ja solumaatalouden keinoin tuotetut tulevaisuuden ruokatuotteet. Kestävä ruokajärjestelmä on yhdistelmä useita eri ruoantuotannon muotoja, jotka myös tukevat toisiaan.
Eläintilat tuottavat lannoitteita myös kasvinviljelyn tarpeisiin, kasviviljelyn sivuvirroista saadaan eläinten rehua ja Valion tehtaan tuottama laktoosi voi toimia kasvualustana soluille, jotka tuottavat proteiineja ja rasvaa.
Emme tulevaisuudessakaan laita niin sanotusti kaikkia munia samaan koriin, vaan hajautamme riskiä ja tartumme myös uusiin tilaisuuksiin, Valion pitkän innovaatiokulttuurin hengessä.
