Vuoden eläinlääkäri – ontuva lehmä on hälytysmerkki
Kenelläkään ei ole varaa ontuviin lehmiin. Kipeät jalat haukkaavat maitotuotosta, heikentävät hedelmällisyyttä ja lisäävät äkkipoistoja. Työmäärä navetassa sekä tuotantokustannukset kasvavat.
Eläinlääkäri Reijo Junni on perehtynyt syvällisesti sorkkavaivoihin viimeisten 10 vuoden aikana. Hän oli virkatyönsä ohella mukana kolmivuotisessa sorkkasairauksien tutkimushankkeessa ja valmistelee aiheesta väitöskirjaa. Lisäksi hän luennoi ja kurssittaa sorkkahoitajia, maidontuottajia ja eläinlääkärikollegoitaan eri puolilla maata.
Yli 30 vuotta tuotantoeläimiä hoitanut Junni on huolissaan kehityksen suunasta suomalaisissa navetoissa.
”Tilanne on täällä vielä hyvä verrattuna vaikkapa Tanskaan, jossa 99 prosentissa karjoista on sorkkaalueen ihotulehdusta. Jotta vastaavalta vältytään Suomessa, ennaltaehkäiseviin toimiin on panostettava tehokkaasti”, Reijo Junni sanoo.
”Parsinavetoissa lehmien sorkat ovat pääosin terveet, ja tärkein hoitotoimi on lyhentää liian pitkiksi kasvaneet sorkat. Pihatoissa esiintyy enemmän sekä eitarttuvia että tarttuvia sorkkasairauksia. Niille altistavat suuret eläinmäärät, puutteellinen lannanpoisto ja ilmastointi, kovat lattiarakenteet ja epämukava makuuparsi.”
Isoihin karjoihin myös ostetaan usein eläimiä muista karjoista, mikä lisää tartuntojen leviämisen riskiä.
”Yhtäkään eläintä ei pidä ostaa ilman terveystodistusta – riippumatta siitä, onko omassa karjassa ennestään tarttuvia sorkkasairauksia vai ei”, painottaa Junni.
Ongelmat saattavat pahentua radikaalisti, jos eläimiä ostetaan toiselta vastaavaa tautia sairastavalta tilalta. Bakteerikantojen yhdistyessä tauti iskee voimakkaammin ja infektiot ovat vakavampia.
”Laiduntamista Junni suosittelee lämpimästi, sillä se parantaa tutkitusti sorkkaterveyttä.”
”Tuotos kärsii jo lievästikin ontuvilla lehmillä. Kun karjan sorkkahoitoa on tehostettu, vaikutus näkyy tuotoksessa heti.”
”Reijo Junni näkisi mieluusti Suomessakin maksettavan sorkkien hoidosta hyvinvointikorvausta Ruotsin tapaan.”