Yrityksille sileämpi tie maailmalle

”Kiina kasvoi viime vuonna 82 prosenttia ja koko Aasian kasvu oli 18 prosenttia. Toki lähtöluku oli pieni. Eurooppa on Suomen tärkein vientikumppani, ja tässä maailmantilanteessa varmaan vieläkin tärkeämpi. Tämän vuoden ensimmäiset viisi kuukautta elintarvikevienti ollut samalla tasolla kuin vuosi sitten”, Kopola sanoo.

Nyt koronan vaikutukset ovat alkaneet näkyä. Maitotuotteiden ja ravintolatuotteiden vienti on arvossa mitaten laskenut ja kuluttajatuotteiden hiukan noussut. Kesän lukuja ei vielä tiedetä, mutta Kopola arvioi tilanteen menevän loppuvuonna hankalammaksi niin kotimaassa kuin viennissäkin.

”Kaupat ovat meillä pärjänneet hyvin, ja ravintolat ovat muokanneet liiketoimintaansa uusiksi: moni alkoi myydä tuotteitaan kauppaan, sillä kuluttajat ostavat nyt enemmän ruokaa kotiin.”

Kotala tunnistaa trendin. ”Yhä enemmän ja enemmän ihmiset syövät muiden tekemää ruokaa, vaikka korona tilapäisesti muuttaa trendiä.”

Liiketoiminnassa onnistumisen ytimessä ovat Kopolan mukaan aina samat asiat, olipa tuote sitten ruokaa, vaippoja tai teknologiaa: yrityksellä pitää olla ainutlaatuinen tarjooma, jota saa myytyä asiakkaille korkeammalla hinnalla kuin kilpailijat. ”Ei se sen vaikeampaa ole”, Kopola sanoo.

Suomen elintarviketeollisuudella Kopola näkee olevan paljon juuri tähän aikaan sopivia vahvuuksia. Niitä ovat varsinkin antibioottien hallittu käyttö ja jäljitettävät tuotantoketjut.

”Vastuullisuus tulee kasvamaan koronan myötä. Näkisin, että elintarviketeollisuudella on hyvätkin mahdollisuudet edessä, sillä niiden asioiden arvostus kasvaa, jotka meillä on täällä hyvin. Halutaan terveellistä, vastuullista, itselle hyvää ruokaa.”

Nousussa on myös elintarvikepakkausten merkitys. On yhä tärkeämpää, että pakkaus on vastuullinen ja ylläpitää brändiä oikein. Food from Finlandin vastikään alkanut neliosainen koulutusohjelma sparraa yrityksiä pakkausten suunnittelussa, konseptoinnissa ja brändäämisessä.

”Elintarvikepakkauksen pitää olla ennen muuta hygieeninen, mutta myös sen elinkaari alkaa olla tärkeä asia. Monessa maassa on hyvä, jos pakkaus voidaan polttaa ja käyttää energiaksi. Pakkaus vaikuttaa myös kysyntään – jos kuluttaja on ostanut tuotteen, jonka pakkaus ei toimikkaan hänelle, seuraavaa ostokertaa ei tule”, Kopola tiivistää.

Esa Kotalalla on kertoa tosielämän tarina: Valiolla opittiin kokemuksen kautta, että Kiinassa tuotepakkauksen pitää kestää myös paiskelu polkupyöräriksan kyydissä ruttaantumatta, jotta tuote olisi houkutteleva vielä perille saapuessaan.

Kopolan mukaan kuluttajien mielenmaisemakin on syytä tuntea: vaikka suomalaiset pitävät pahvipakkauksista, jossain muualla ruskea pakkaus viestii tuotteen huonosta laadusta.

Vastuullisuus nousee myös Business Finlandin uunituoreessa, syyskuussa julkistetussa strategiassa entistä painokkaammin esiin, Nina Kopola kertoo.

”Vastuullisuus on hallitusohjelman yksi tärkeä tavoite, ja sen pitää näkyä meilläkin. Toinen uuden strategiamme keskeinen ajatus on asiakaskeskeisyys. Suomen vauraus ja hyvinvointi syntyvät asiakkaidemme menestyksen kautta.”

Valtion yrityksille suuntaaman koronatuen jaosta muodostui Kopolan johtamalle organisaatiolle tietynlainen tulikoe. BF ja ely-keskukset selvittivät elokuun loppuun mennessä lähes 60000 rahoitushakemusta. BF:ssä käsiteltiin isompien yritysten hakemukset.

”Meillä oli koneisto ja tietojärjestelmät kunnossa. Nettihaku saatiin auki muutamassa päivässä. Jokainen hakemus meni kahden henkilön kautta, esittelijän ja päättäjän. Ihmiset olivat innostuneita ja kokivat olevansa pelastamassa Suomea”, Kopola kuvailee tiivistä etätyösavottaa.

Hakemukset kertoivat kehittämis-innosta. Yksi yrittäjä esimerkiksi aloitti rahoituksen avulla uuden valmisruokabisneksen ja työllisti sillä 10 henkeä Juvalla. Iso osa hankkeista koski digitalisointia.

”Pienet ja vähän isommatkin yritykset ottivat digitaalisia työkaluja käyttönsä, mikä on ehdottomasti hyvä asia! Kriisi ei mennytkään ohi muutamassa kuukaudessa, eikä entiseen välttämättä palata. Yritykset, jotka ovat kasvattaneet tuoteportfoliotaan tai kehittäneet uutta liiketoimintaa, pystyvät jatkamaan muuttuneissa oloissa.”

Uunijuustolla kasvanut johtaja

Nina Kopolan perhe muutti Helsingistä Tammisaaren saaristoon hänen ollessaan vielä aivan pieni. Hän kertoo kasvaneensa ”kunnon maidolla”, jota haettiin omaan tonkkaan polkupyörämatkan päässä sijanneelta maitotilalta.

Koulunsa Kopola kävi Helsingissä ja Turussa, aina tekniikan lisensiaatiksi saakka. Hän on toiminut tutkijana ja tutkimusjohtajana kemianteollisuudessa, markkinoinut liimahartseja ja johtanut maailman suurimpiin kuitukangasvalmistajiin kuuluvaa pörssiyhtiötä.

”Koin, että johtamiskokemukseni teollisuudesta ja kannattavasta liiketoiminnasta sopii tänne Business Finlandiin, ja toisaalta olen koskettanut myös tutkimuksen maailmaa.”

Hiilineutraali bisnes nousee

Business Finland rahoittaa Valion aloitteesta syntynyttä CARBO-yhteistyöverkostoa 3,5 miljoonalla eurolla kolmen vuoden aikana.

CARBO-hanke on Valiolle yksi tärkeä työkalu hiilineutraaliuden saavuttamisessa vuoteen 2035 mennessä.

Vuosittain noin kuusituhatta hanketta saa BF:n rahoitusta, ja Nina Kopola pitää tärkeänä, että niistä ainakin osa edistää hiilineutraaliutta.

”Meillä on Suomessa paljon hyvää osaamista hiilineutraaleista ratkaisuista. Näiden ratkaisujen esiintuonti voi tuoda Suomelle uuden radan viennin edistämiseen. Koronan jälkeisessä maailmassa saamme tästä tärkeää kilpailuetua, sillä samat kysymykset tulevat eteen kaikkialla.”

”Ruokapuolelle saadaan hyvä myyntiargumentti, kun terveellisyyteen liitetään vastuullisuusaspekti ja ilmastoviisaat ratkaisut.”

Esa Kotala kertoo, että kun uudet systeemit saadaan maatilatasolla toimimaan ja lanta ohjattua biokaasun tuotantoon, hyvässä tapauksessa taloudellisuus paranee samalla kun hiilineutraalisuustavoite lähenee.

”Juuri tämä on tärkeää, se ei ole pelkkä kustannus”, Kopola sanoo. ”Tekemistä on kuitenkin paljon.”

Teksti: Raila Aaltonen  Kuvat: Pekka Rousi