Hyvän vasikkalan tunnusmerkit
| Ominaisuudet | Tarkennus | |
|---|---|---|
| Juotto | – Hygienia, välineiden ja koneiden puhdistettavuus. – Juomishygienia, vältetään kilpailua juomasta. – Juottoautomaattien toimivuus, työskentelymukavuus. | – Lämmin tila juoman teolle ja välineiden pesulle. – Tutti per vasikka (jokaiselle). – Lämmin tila juoman teolle. |
| Ruokinta | – Tarpeeksi ruokintapöytätilaa. – Rehun helppo jako ja hukkarehun poisvienti. – Rehun jakovälineille paikat. | – Vähintään yksi ruokintapaikka/vasikka. |
| Tarpeeksi tilaa | – Täyttöaste / vasikkapaikat, huomioidaan poikimisten vaihtelu. – Yksilökarsinoita (alkuun / sairaille / seurattaville). – Tilaa / vasikka. | – 1,2 x tarvittavien vasikoiden lukumäärä. *) – Karjakoko vaikuttaa määrään. *) – 3 m2 / vasikka. *) |
| Ilmanvaihto | – Viileä / kylmä tila vasikoille. – Lisälämmön lähde. – Kuivaamo (vastasyntyneelle). – Viilennysmahdollisuus. – Hyödynnetään luonnollista ilmanvaihtoa (verhot / kennot). | – Kuivitettu, puhdas, lämmin. |
| Valaistus | – Riittävä valaistus eläintiloissa ja rehukeittiössä. – Ajastus ja hämäräkytkin valoille. – Yövalo. – Maksimoidaan luonnonvalon hyödyntäminen. | – Energiatehokas LED-valaistus. |
| Kuivitus, lannanpoisto | – Kuivikepohjaiset / kuivitetut karsinat. – Uusiutuva kuivikemateriaali. – Koneellisesti puhdistettavissa ja kuivitettavissa. – Kuivikkeelle tilaa vasikkalan yhteydessä tai lähellä. | |
| Eläinten siirrot | – Yksi henkilö pystyy siirtämään vasikan. – Lastaamiseen soveltuva tila (kaikki eläinten siirrot). | – Siirtokäytävä. |
| Tautisuojaus / Bioturvallisuus | – Osastointi. – Ryhmäkoko (katso myös: Maitotilan ryhmittelyopas). – Ryhmän pysyvyys. – Mahdollisuus hakea välitysvasikat tautiturvallisesti. – Isoissa vasikkaloissa tautisulkumahdollisuus. – Isoissa vasikkaloissa erilleen osastoitavissa oleva sairaskarsina. – Kaikissa kokoluokissa mahdollisuus pestä saappaat ja kädet. | – 2 / 4 / 6 / 8 vasikkaa per ryhmä. – Samankokoinen ryhmä siirtyy eteenpäin. – Osasto / hevoskärry tms kuljetuskoppi / iglu. |
| Lääkitseminen, sairaiden hoito | – Mahdollisuus erottaa sairas omaan karsinaansa (yksilökarsinat, aidat). – Tila lääkekaapille, jääkaapille, teräväroskis. | |
| Roskat ja jätteet | – Tila roska- ja jäteastioille. |
Vasikan hoito-ohjeita
Vasikan syntymisen ja mahdollisen vierihoidon jälkeen, vasikka siirrettään omaan osastoonsa, vasikkalaan. Vasikka pidetään tarvittaessa muutaman päivä yksilökarsinassa, jotta napa kuivuu ja varmistetaan että vasikka juo hyvin. Sen jälkeen vasikka siirretään ryhmäkarsinaan toisten kanssa. Siellä vasikka oppii sosiaalisia kontakteja, leikkimään ja toteuttamaan lajityypillistä käyttäytymistä.
Vasikka muistuttaa tässä kohtaa enemmän yksimahaista eläintä kuin märehtivää nautaa ja vasikka elää alkuun täysin nestemäisestä ruoasta. Oppimisen vuoksi tarjolla pidetään kuitenkin heti pieni, päivittäin vaihdettava määrä väkirehua, lehtevää kuivaa heinää tai laadukasta säilörehua. Juottokauden loppupuolella, juottomäärän vähetessä, vasikan tulee osata syödä yhä enemmän kuivaa rehua. Tässä kohtaa etumahat kehittyvät toiminnaltaan märehtijöiden kaltaisiksi. Juottokauden päättyessä, noin 8 viikon iässä, mahojen kehitys on onnistunut, jos vasikka pystyy tyydyttämään nälkänsä kuivilla rehuilla. Tämän pystyy havainnoimaan siitä, että vasikka on tyytyväinen, märehtii, kasvaa eikä huuda nälissään.
Vasikoiden hoidossa on tärkeää huolehtia vasikkalan kuivituksesta, ilmanvaihdon toimivuudesta ja vedottomuudesta. Huolehdi myös, että hyvää kuivarehua on aina saatavilla ja vaihda rehu päivittäin. Väkirehun pitää olla riittävän valkuaispitoista ja energialtaan sopivaa, jotta kasvu pysyy tasaisena juottokauden jälkeenkin.
- Riittävä määrä hyvälaatuista ternimaitoa heti syntymän jälkeen varmistaa vasikalle hyvän startin elämään.
- Varmista juoman tasalaatuisuus ja ternimaidon laatu esimerkiksi Brix-mittarilla.
