Annosteletko säilöntäainetta sopivasti?

Säilöntäaineen oikea annostelu takaa sadon säilymisen ja laadun, ja on tärkeimpiä maitotilan menestystekijöitä. Juuri sopivan määrän voi laskea säilörehun määrän mittaamalla.

Tieto säilörehun määrästä on tarpeen ruokinnan- ja viljelysuunnittelun sekä kustannuslaskennan pohjaksi. Sen avulla voi myös laskea, onko säilöntäainetta käytetty riittävästi, eli paljonko sitä on kulunut per rehutonni. Säilöntäaineen oikea annostelu takaa korjatun sadon säilymisen ja laadun.

Käsillä on siten yksi tärkeimmistä maitotilan menestystekijöistä. Epäonnistunutta rehua on hankalaa ja mahdotontakin korvata ruokinnassa millään muulla.

Nurmisadon ja säilörejun määrän mittaamiseen eri tapoja

Ajosilppureihin ja muihin korjuukoneisiin on saatavilla korjuuhetkellä nurmisadon massaa mittaavia varusteita. Luotettavin keino korjatun rehun painon mittaukseen on ajoneuvovaaka. Näiden menetelmien avulla kyetään arvioimaan siiloon tai aumaan varastoidun rehun massa ja mitatun kuiva-aineen perusteella saadaan laskettua korjatut kuiva-ainekilot.

Säilörehun määrän voi laskea myös tilavuuden, painon ja kuiva-aineen perusteella. Suuntaa antavaa tietoa saa myös lohkokohtaisista kehikkonäytteistä. Kehikkomittausten pullonkaulana on tosin suurehko työmäärä edustavan näytteen saamiseksi, ja menetelmä soveltuu lähinnä lohkokohtaisten satotasojen erojen selvittämiseen.

Siilon rehumäärän laskemiseen löytyy kätevä laskuri www.karpe.fi-sivustolta. Rehun kuutiopainon voi laskea tilavuuden, painon ja kuiva-ainepitoisuuden perusteella. Rehun painoa voi laskea myös leikkurilla otettujen kakkujen perusteella alla olevien kaavojen mukaan. On hyvä huomioida, että ominaispaino voi muuttua siilon tai auman eri osissa, joten kannattaa ottaa useampi kuutiopainonäyte.

Siilon tai auman kuutiopainon laskennassa ei voida kuin olla jälkiviisaita, jos säilöntäainetta ei mennytkään riittävästi. Siksi kannattaa panostaa sadon mittaamiseen rehunteon aikana.

Säilöntäaineen oikea annostelu takaa korjatun sadon säilymisen ja laadun.

Turvaa laatu oikealla säilöntäaineen määrällä

Säilönnän onnistumiseen vaikuttavat sadon kosteuden lisäksi kasvimassan laatu ja puhtaus, tiivistymisen onnistuminen ja säilöntäaine. Säilöntäainetta on tärkeää saada riittävästi ja tasaisesti koko rehumassaan. Jos säilöntä epäonnistuu, säilönnän aikana syntyy suuria kuiva-ainetappioita ja ruokinnassa rehun syönti laskee.

Ennen rehunkorjuuta on hyvä huoltaa ja varmistaa hapottimen toiminta ja pumppausteho. Kannattaa varmistaa, ettei karho ole liian suuri säilöntäaineen levitystehoon nähden. Paksu karho voi johtaa säilöntäaineen epätasaiseen leviämiseen. Suuttimien suuntaus tai joskus jopa tuuli voi vaikuttaa siihen, että säilöntäaine voi kulkeutua osin kasvimassan ohi.

Säilönnän kannalta ihanteellinen rehumassan kosteus on 28–35 prosenttia. Tällöin puristenestettä ja sen myötä ravinnetappiota ei tule ja tiivistäminen onnistuu hyvin. Suositeltu hapon käyttömäärä ihanteellisessa kosteudessa on 5 litraa rehutonnille. Kun säilöntäaineen määrää nostetaan, pitää aina varmistaa hapottimen pumppausteho ja suuttimet oikean annostelun saamiseksi.

Ota säilöntää heikentävät tekijät huomioon

Vesi, korkea raakavalkuainen, palkokasvit ja erityisesti biologisilla säilöntäaineilla alhainen sokeripitoisuus ja lämpötila heikentävät säilöntäaineen toimintaa, jolloin rehun pH ei pääse alenemaan kuten pitäisi. Veden pH on nurmimassaa korkeampi. Nurmimassan valkuaisen hajotessa syntyy emäksistä ammoniakkia, mikä heikentää hapon vaikutusta. Palkokasvit taas sisältävät runsaasti kalsiumia, mikä neutraloi happoja. Usein palkokasveissa on lisäksi korkea raakavalkuaispitoisuus. Se tekee niistä haastavia säilöttäviä biologisilla säilöntäaineilla.

Biologisten säilöntäaineiden toiminta perustuu luontaisen maitohappokäymisen tehostamiseen lisätyillä bakteereilla. Käyminen perustuu kasvimassassa olevien entsyymien toimintaan, joiden toiminta hidastuu tai estyy kylmässä. Kuiva-aineen ollessa joko kosteusprosentiltaan alle 28 prosenttia tai säilöttäessä palkokasveja säilöntään kannattaakin ehdottomasti käyttää happoa ja lisätä sen määrää 6 litraan per tuoretonni.

Yleisin syy säilönnän epäonnistumiselle biologisilla säilöntäaineilla on rehun matala sokeripitoisuus. Säilöntäaineen vaikutusta heikentävät myös korkea kalsiumin ja raakavalkuaisen pitoisuus. Oikean säilöntäaineen annostelun lisäksi siilotyöskentely ja rehun hygienia ovat yhtä tärkeitä asioita.

Lue lisää Valman Artturi-kirjastosta löytyvästä säilöntäoppaasta.

Rehumäärän laskukaavat

Tilavuus m3 = palan korkeus × leveys × syvyys m

Tuoretilavuuspaino = näytteen paino kg / tilavuus m3

Kuiva-ainetilavuuspaino kg ka/m3 = tuoretilavuuspaino × kuiva-aine- pitoisuus % / 100

Teksti: Sanna Kakriainen-Rouhiainen Kuva: Marko Rantanen

Asiantuntija vastaa
Laiduntaminen ja vapaa jaloittelu kiinnostaa kuluttajia
Asiantuntija vastaa
Miten tunnistaa pikkuvasikan verenmyrkytys?
Asiantuntija vastaa
Ripulia ratkomassa − voiko ripulia ehkäistä vapaalla juotolla?