EU:n yhteinen maatalouspolitiikka linjaa kansalliset strategiset suunnitelmat

Euroopan unionin yhteisen maatalouspolitiikan uudistusta koskevat asetusehdotukset julkaistiin kesäkuussa 2018. Tällä hetkellä ollaan kolmikantaneuvotteluissa eli trilogeissa, missä Euroopan komissio, neuvosto ja parlamentti pyrkivät muodostamaan yhteisen näkemyksen puheenjohtajamaa Portugalin johdolla vielä tämän kevään aikana.

Päätöksenteko on pitkittynyt niin, että syksyllä 2020 päätettiin kahden vuoden siirtymäajasta. Uusi maatalouspolitiikka astuukin käytännössä voimaan 1.1.2023.

Vaikka lopullista päätöstä yhteisestä maatalouspolitiikasta ei vielä ole tehty, lähetti Euroopan komissio 18.12.2020 kullekin jäsenmaalle suositukset, mitä asioita kyseisen jäsenmaan maatalouden strategisessa suunnitelmassa tulisi painottaa.

Kestävän kehityksen periaatteita on sisällytetty valmisteilla olevaan maatalouspolitikkaan. Sen lisäksi joulukuussa 2019 julkistetussa Euroopan vihreän kehityksen ohjelmassa ja sitä seuranneissa strategioissa täsmennetään maatalouden velvoitteita. Komissio edellyttää, että vihreän kehityksen tavoitteet sisällytetään kansallisiin strategisiin suunnitelmiin, vaikka niistä ei vielä ole päätetty.

Annetut suositukset ovat komission mukaan ensimmäinen askel prosessissa, jossa Euroopan vihreän kehityksen ohjelma sisällytetään tuleviin yhteisen maatalouspolitiikan kansallisiin strategisiin suunnitelmiin.

Suositukset on jaettu neljään ryhmään:

  1. Edistetään älykästä, kestävää ja monipuolista maatalousalaa, jolla varmistetaan elintarviketurva.
  2. Tuetaan ympäristönhoitoa ja ilmastotoimia sekä edistetään unionin ympäristö- ja ilmastotavoitteita.
  3. Lujitetaan maaseutualueiden sosioekonomista rakennetta ja puututaan yhteiskunnallisiin huolenaiheisiin.
  4. Edistetään ja jaetaan tietämystä, innovointia ja digitalisointia maataloudessa ja maaseutualueilla.

Suomen ensimmäisen ryhmän suosituksissa kiinnitetään huomiota muun muassa alhaiseen maataloustuloon, jota voitaisiin parantaa investoimalla tuottavuuteen tai kohdentamalla suoria tukia eri tavalla.

Kirjattaessa ympäristö- ja ilmastotavoitteita Suomen strategisiin suunnitelmiin tulisi kiinnittää huomiota biodiversiteettiin, kotieläinsektorin ammoniakkipäästöihin, luomutuotannon lisäämiseen, kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen, ilmastonmuutokseen sopeutumiseen ja ravinteiden käytön tehostamiseen. Maatalouden lisäksi myös kestävä metsänhoito on mainittu.

Maaseutualueiden sosioekonomista rakennetta voitaisiin komission mielestä parantaa muuttamalla maaseudun elinkeinorakennetta monipuolisemmaksi ja edistämällä sukupolvenvaihdoksia maataloudessa. Digitalisoinnissa kiinnitetään huomiota heikkoon laajakaistakattavuuteen.

Suomen ehdotus strategiseksi suunnitelmaksi lähetetään vuoden 2022 alussa Euroopan komissioon hyväksyttäväksi. Luultavaa on, että siitä neuvotellaan, ennen kuin komissio on valmis hyväksymään sen kuitenkin niin, että sen toimeenpano voi alkaa vuoden 2023 alusta.