”Laiduntaminen on meidän tilan juttu”

Jussi Murto-Koiviston ja Linda Pellfolkin luomumaitotilalla eläimet laiduntavat toukokuusta marraskuuhun, jos säät suosivat.

Närpiössä JMK-Milkhouse-luomumaitotilalla odotetaan kevättä myönteisissä tunnelmissa. Toissavuoden vastoinkäymisistä on selvitty ja tulevaisuus näyttää aurinkoiselta.

Touko-kesäkuun aikana, eli heti kun laidun on valmiina ottamaan kesävieraat vastaan, 130 tilan 15 eläimestä viedään laitumelle, niin kuin aiempinakin vuosina. Lypsylehmät laiduntavat päivisin ja muut ympäri vuorokauden aina loka-marraskuulle asti.

”Aamulla lehmät lypsetään asemalla ja päiväksi ohjataan kylätien yli laitumelle. Illaksi ne haetaan lypsylle ja navettaan yöksi. Näin tasapainotamme lypsävien ravintoa ja väkirehun saantia”, tilan isäntä Jussi Murto-Koivisto kertoo.

Murron yrittäjäkumppani ja avovaimo Linda Pellfolk jakaa asemalypsyvastuun kahden työntekijän kanssa. Lypsyn aikaan Jussi saa viettää aikaa perheen jälkikasvun, eli kaksivuotiaan Odon ja kuusivuotiaan Adelinan, kanssa.

Tällä hetkellä kaikki on hyvin, mutta toissa vuonna ruuhkavuosikäsite tuli Jussille ja Lindalle vähän liiankin tutuksi.

”Maidontuotantomme oli nousussa, mutta sitten tuli klebsiella ja vei 20 prosenttia lehmistämme. Samaan aikaan rakensimme talon sekä viljankuivurin ja saimme kuopuksemme. Paljon tapahtui samaan aikaan, ja vuodesta tuli raskas”, Jussi kuvailee.

Maitomäärät laskivat klebsiellan ja nautojen poiston myötä, mutta viime vuoden lopulla maitomäärät nousivat taas kohti entisiä lukemia.

”Rupeaa helpottamaan! Selvisimme isoista ongelmista osin varmasti siksi, että nuorkarja ja sonnit, jotka kasvatamme itse, ovat voineet hyvin, ja peltoalaakin on aika paljon. Emme olleet ihan tyhjän päällä.”

Unelma omasta maitotilasta

Maitotilayrittäjäksi Jussi ryhtyi puhtaasti rakkaudesta lajiin. ”Lapsuudenkotini naapurissa oli lehmiä, ja ravasin siellä jatkuvasti. Isovanhemmilla oli lehmiä, joten vietin heidän luonaan paljon aikaa. Se tuntui omalta ja tuntuu edelleen.”

Oma maatilayrittäminen sai alkunsa, kun Jussi kasvatti puolen hehtaarin kotitontilla sian ja hiehon teuraaksi. Ylioppilaaksi pääsyn jälkeen hän opiskeli kolme vuotta tavoitteenaan agrologin tutkinto, kunnes vuonna 2006 haave omasta tilasta toteutui ja opiskelu vaihtui käytännön tekemiseen.

”Ostin tilan, jossa oli 15 vuotta vanha kylmäpihatto. Minulla oli 35 hehtaaria vuokramaata, noin 25 lypsävää, Fiskarsin aura ja puolikas traktori.”

Jussi ei aloittanut luomutilayrittäjinä, mutta onnistuneiden luomuviljelykokeiluiden kannustamana hän siirtyi luomuun vuonna 2011. Linda tuli vuonna 2012 päätoimisesti mukaan maitotilalle valmistuttuaan valtiotieteiden maisteriksi.

”Luomumaidolla oli silloin kysyntää, joten halusimme kokeilla sitä. Olemme edelleen tyytyväisiä päätökseemme. Kymmenessä vuodessa olemme kehittyneet luomutuottajina niin, että lehmät lypsävät paremmin kuin alussa. Kannattavuutta lisää myös korkea oman rehun osuus.”

Laiduntamisessa etuja niin eläimelle kuin hoitajalle

Laiduntaminen parantaa Jussin ja Lindan mukaan sekä eläinten että ihmisten hyvinvointia.

”Eläimet pysyvät kunnossa ja terveinä, koska ne liikkuvat paljon. Myös meidän oma työtaakkamme vähenee, koska navettatyötä on kesäaikaan paljon vähemmän. Silloin työntekijämme voivat lomailla.”

Lypsylehmät saavat neljänneksen ravinnostaan laitumelta, mutta syövät lisäksi väkirehua kioskista. Vasikat, sonnit ja umpilehmät pärjäävät melko pitkälle laitumen antimilla.

”Pienten vasikoiden ja sonnien ravintoa täydennetään jonkin verran väkirehulla, mutta muuten tukiruokinnaksi riittää hyvänä kesänä kymmenen paalia rehua. Se tarkoittaa joka kesä noin 500 paalia vähemmän kuin ennen laidunnusta, mikä on iso säästö urakoitsijan laskussa.”

Vettäkään ei tarvitse laitumille kuskata, sillä vesilinjastot kulkevat koko 36 hehtaarin laidunalueella.

Osan nurmi- ja nurmipalkokasvien siemenistä kasvatamme itse.

Tasapainoilua typen ja valkuaisen kanssa

Jussi ja Linda tuottavat kaiken karkearehun eläimilleen itse, ja tavoittelevat tasaista satokautta viljelemällä nurmessa esimerkiksi sinimailasta ja apilaa.

”Nurmipalkokasvien vahvuus korostuu kakkossadossa. Niiden juuristo ulottuu syvälle, joten ne kestävät hyvin kuivuutta. Ykkössato kasvaa aina hyvin sekä luomussa että perusviljelyssä, mutta kesän kuumuus verottaa monella tilalla kakkossatoa, ja siinä syvät juuret auttavat”, Jussi vinkkaa.

Laidunsekoituksissa korostuvat laitumille sopivat kasvit kuten niittynurmikka, sikuri, ruokonata, puna-nata ja raiheinät.

Siemenkuluissa JMK-Milkhouse säästää tuottamalla nurmi- ja palkokasveista omia siemenseoksia.

”Puimme timoteitä, valkoapilaa ja puna-apilaa sekä täydennämme niitä tarvittaessa ostosiemenellä, jossa on nurminataa ja raiheiniä hinnan ja saatavuuden mukaan”, Jussi kertoo.

”Uutena yritämme tänä vuonna viljellä puitavaksi niittynurmikkaa, jonka viljelyohjeet otin vuonna 1948 ilmestyneestä Pellervo-seuran oppaasta”, Jussi naurahtaa.

”Jotain uutta voi aina kokeilla, mutta ei liikaa. ”

Tilalla on tasapainoiltu typen ja valkuaisen määrien kanssa.

”Kalsiumin korkea määrä palkokasveissa on ongelma, koska se lisää poikimahalvauksen riskiä. Yritämme saada umpilehmät laiduntamaan kolmannen ja neljännen vuoden lohkoilla, koska sieltä apila on jo osin hävinnyt”, Jussi sanoo.

Kun apilan määrää vähennetään liiallisen kalsiumin saannin hillitsemiseksi, valkuainenkin jää vähälle.

”Levitämme tällä hetkellä virtsaa lähipellolle ja keräämme sieltä umpilehmille rehut. Toivomme, että se riittää. Umpilehmät saavat myös puhdasta härkäpapua, jossa on runsaasti valkuaista”, Jussi toteaa.

”Tätä tasapainoa meillä mietitään ehkä eniten: jonkin verran tarvitaan valkuaista, mutta ei apilaa nostamassa kalsiumin määrää.”

JMK-Milkhouse, Närpiö

Yrittäjät
Jussi Murto-Koivisto ja Linda Pellfolk

Eläimet
50 lypsävää (tavoite n. 60), lisäksi nuorkarjaa, umpilehmiä ja sonneja (yhteensä 150 eläintä)

Pihatto
Kylmäpihatto (rakennettu 1991, remontoitu 2006), asemalypsy

Pelto
Peltoa yli 280 hehtaaria, josta omaa 36. Laidunnuksessa peltoalasta 36 ha.

Tulostavoite
Maitoa 10 800 kg/lehmä/a (EKM)

Teksti: Susanna Cygnel
Kuva: Jussi Murto-Koiviston kotialbumi ja 123rf

Minä maitotilayrittäjä
Toisen polven luomukarjamies
Minä maitotilayrittäjä
Tavoitteena hiilineutraalius
Minä maitotilayrittäjä
Mummin ja ukin perintö elää laatumaidossa