Maan varastokaliumin määrityksestä
Jo monena vuonna peräkkäin nurmikasvustot ovat kärsineet keväisin kuivuudesta. Sadonmenetysten lisäksi ongelmaksi on paikoin noussut nurmirehun korkea kaliumpitoisuus (yli 30 g/kg ka).
Lounais-Suomen raskailla savimailla ensimmäisen nurmisadon korkea kaliumpitoisuus on tuttu ilmiö myös niin kutsuttuina tavallisina keväinä, mutta kuivuuden johdosta yllättävän korkeita pitoisuuksia on mitattu myös karkeammilla kivennäismailla kasvavilla nurmilla. Toisaalta eloperäisillä ja karkeilla kivennäismailla rehun kaliumpitoisuus on aina alhainen.
Kalium on tärkeä kasviravinne kasvin vesitalouden säätelyssä ja kuivuuden seurauksena tapahtuu kaliumin luksusottoa. Runsas kaliuminotto kilpailee muun muassa magnesiumin kanssa ja johtaa korkeaan nurmirehun ekvivalenttisuhteeseen (K/(Mg+Ca) yli 2,2).
Nurmipilottitiloilla seurataan ravinnemääriä tarkasti
Valion ja Yaran nurmipilottiitiloilla optimoidaan ravinteiden käyttöä säilörehuntuotannossa. Peltomaan ravinnetila on analysoitu sekä lannoitteiden ja lietteen ravinnemäärät tunnetaan. Myös jokaisen nurmisadon raaka-ainenäytteet analysoidaan kivennäis- ja hivenaineiden määrän osalta. Pilottilohkoilta analysoitiin tavanomaisen maan viljavuustutkimuksen lisäksi varastoravinteiden, kuten varastokaliumin, määrä. Pilottilohkojen tulokset ovat antaneet lisäymmärrystä nurmisadon kaliumpitoisuuden vaihteluihin.
Erittäin kuivana keväänä 2019 lannoitteena annetun kaliumin määrä ei selittänyt rehun kaliumpitoisuuksia. Sen sijaan korkeita kaliumpitoisuuksia ei rehussa esiintynyt, mikäli maan varastokaliumpitoisuus oli alhainen. Tulee myös muistaa, että liete sisältää runsaasti kaliumia ja sen käyttöä tulee välttää ensimmäiselle sadolle peltolohkoilla, joilla viljavuuskalium on korkea.
Alustavien pilottilohkoilta saatujen tulosten perusteella maan varastokaliumin määrä kannattaa tutkia erityisesti tyydyttävän, joissakin tapauksissa myös välttävän viljavuuskaliumin lohkoilla, joilla rehun kaliumpitoisuudessa esiintyy eniten yllättävää vaihtelua.
Korkea tai matala varastokalium
Mikäli varastokaliumia on runsaasti, kannattaa ensimmäisen sadon kaliumlannoitusta tarkentaa. Tämä siitäkin huolimatta, ettei kaliumlannoituksen määrä selitä kaikilta osin rehun kaliumpitoisuutta. Erittäin kuivina keväinä varastokaliumin määritystieto auttaa kuitenkin ennakoimaan. Tällöin ensimmäisestä säilörehusta kannattaa analysoida kivennäis- ja hivenaineet ja täydentää talven ruokintaa sopivalla kivennäisrehulla. Mikäli varastokaliumia on puolestaan vähän, tulee kaliumlannoitukseen kiinnittää erityistä huomiota, sillä hyvä nurmisato ottaa vuodessa 250-300 kg K/ha. Yaran Biotiitti on oivallinen maanparannusaine kaliumköyhille nurmilohkoille perustamisvaiheessa. Biotiitti vapauttaa vuosittain 30-40 kg K/ha ja täydentää sopivasti vuosittaista kaliumlannoitusta. Erittäin kaliumköyhille lohkoille voi käyttää kaliumrikkaiden YaraMila-lannoitteiden lisäksi kohtuullisesti Kaliumsuolaa. Pilottitilojen ja Luke Ruukin kaliumlannoituskokeen tulosten perusteella kaliumköyhillä mailla ei esiinny kuivinakaan kesinä riskiä rehun kaliumpitoisuuden nousta.
Pilottilohkojen kaliumtilassa suurta vaihtelua
Kuvassa on kahden pilottitilan (tila 1 ja 2) maan viljavuus- ja varastoravinteiden analyysin tulokset. Tila 1:n pilottilohkoilla viljavuuskalium oli huononlainen ja varastokaliumpitoisuus alhainen. Nurmisadon kaliumpitoisuus ei noussut riittävästä kaliumlannoituksesta ja erittäin kuivasta keväästä huolimatta yli 25 g K/kg ka. Sen sijaan tila 2 hiuesavella sekä viljavuus- että varastokaliumin määrä on korkea ja säilörehun kaliumpitoisuus nousi yli 40 g/kg ka. Tilalla 2 kaliumlannoitus oli runsasta lietelannan käytöstä johtuen.
Teksti: Mervi Seppänen, nurmien kehityspäällikkö, Yara Suomi Oy
Kuva: Janne Viinanen
