Maitotilalle tärkeintä on onnistua nurmisadossa
Hankkijan nurmen Kasvupaikka -tilaisuudessa kuultiin vinkkejä nurmentuotannon tehostamiseen ja uusimpia nurmikokeiden tuloksia. Tämän kasvukauden tärkein havainto on lannoituksen ajankohta – kaksi viikkoa aikaisempi lannoitus nosti kokeissa selvästi nurmen satotasoa.
Jalasjärvellä neljän lypsyrobotin ja 200 lehmän maitotilaa pyörittävä Juha Vuorela tietää, että kannattavan maidontuotannon kulmakivi on hyvä, runsas ja laadukas nurmisato. Siksi hän haluaa Koskenojan tilallaan panostaa nurmentuotantoon ja pyrkii jatkuvasti myös kehittämään sitä yhä lisää.
Hankkija järjesti yhdessä Valion ja Yaran kanssa 31. toukokuuta tilalla Nurmen Kasvunpaikka tilaisuuden, jossa keskusteltiin ammattimaisesta nurmenviljelystä ja laadukkaan säilörehun tuotannosta sekä esiteltiin Koskenojan tilalla tehtyjä nurmiviljelykokeita. Tapahtuma oli osa Nurmen Kasvuohjelmaa, jonka tavoite on nurmentuotannon tehostaminen ja sadon sekä laadun optimointi. Valio liittyi Kasvuohjelmaan vuodenvaihteessa.
Hyvään nurmisatoon tähdätessä neljä asiaa nousee ylitse muiden: lannoitus, siemenvalinnat, maan rakenne ja sen parannus sekä kasvinsuojelu. Myös nurmen onnistuneella säilönnällä on merkittävä rooli ruokinnallisen laadun näkökulmasta.
Koskenojan tilan isäntä Juha Vuorela kannustaa maitotilallisia osallistumaan nurmitapahtumiin. ”Kyllä näistä aina oppii jotain uutta.”
Nurmen perustamisessa on oltava huolellinen, osuuskunta maito-Suomen tuotantoneuvoja ja Valion Artturi-tiimin jäsen Sari Perälä muistuttaa.
”Kaikkihan lähtee siitä, että maaperä on hyvässä kunnossa. Ojituksesta, kalkituksesta, maan rakenteesta ja vesitaloudesta on huolehdittava. Siemenvalinnassa kannattaa suosia monilajisia seoksia. Näin saadaan erilaisissa olosuhteissa mahdollisimman hyvä sato aikaan.”
Koskenojan tilalla tehtyjen viljelykokeiden korjuuaikanäytteiden perusteella aikainen lannoitus voi lisätä nurmen satotasoa. Vaikutus on ollut erityisen selvä tänä kasvukautena. 7. toukokuuta lannoitettu nurmi tuotti vakuuttavat 1 500 kg enemmän kuiva-ainetta hehtaarilta enemmän kuin kaksi viikkoa myöhemmin lannoitettu verrokkinsa.
Perälä kehottaakin olemaan lannoittamisen kanssa ajoissa liikenteessä, heti kun lämpöä riittää ja pellot kantavat.
”Lähtisin siitä, että nurmet lannoitetaan ensin, ja vasta sitten tehdään kylvöt. Samaten ensimmäisen sadonkorjuun jälkeen lannoitus kannattaa tehdä mahdollisimman nopeasti”, Perälä kannustaa.
Sari Perälä esittelee myöhäisen lannoituksen nurminäytettä. "Kaikkihan lähtee maaperän hyvästä kunnosta. Ojituksesta, kalkituksesta, maan rakenteesta ja vesitaloudesta on huolehdittava. "
Ikuisuuskysymys on, milloin ensimmäinen, toinen ja mahdollinen kolmas nurmisato kannattaisi korjata, jotta sato olisi mahdollisimman hyvä ja D-arvo optimaalinen. Kysymykseen ei ole yksiselitteistä vastausta, sillä kasvukauden olosuhteet vaihtelevat paljon. Perälä kuitenkin muistuttaa, että Valion tuottajille ilmaisen Artturi®-korjuuaikapalvelun avulla tuottaja voi seurata kasvuston kehittymistä ja päätellä sen avulla oikeaa korjuuaikaa.
Korjuuaikanäytteen perusteella jaettu lannoitus näyttäisi kannattavan, sillä se tuotti lähes 500 kiloa enemmän kuiva-ainetta hehtaaria kohden verrattuna lohkoon, joka sai saman määrän typpeä kerralla.
”Tänä vuonna on erityisen tärkeää olla hereillä korjuun kanssa, sillä lämmön vuoksi D-arvon aleneminen saattaa olla normaalia kovempaa”, Borealin kasvinjalostaja Mika Isolahti huomauttaa.
Vuorela noudattaa tilallaan kolmen nurmisadon taktiikkaa. Seoksena on timoteitä, nurminataa ja ruokonataa, ja timoteillä tehdään myös täydennyskylvöjä. Satotavoite on aina 10 000 kilogramman kuiva-ainesato. Viljelytoimenpiteet ja sääolosuhteet ratkaisevat, päästäänkö tavoitteeseen.
Myös oman osaamisen päivittäminen auttaa satotavoitteiden saavuttamisessa. ”Tulkaa tällaisiin tilaisuuksiin oppimaan. Kyllä näistä aina oppii jotain uutta”, Vuorela kehottaa kaikkia maitotilallisia.
Teksti ja kuvat: Linnea Nordling, Farmit Website Oy