Sisäruokintakauden säilörehutuloksia

Valtaosa rehunäytteistä oli säilörehunäytteitä, mutta myös korjuuaika- ja raaka-ainenäytteiden määrä on kasvanut edellisvuodesta. Viime kesänä korjuuaika- ja raaka-ainenäytteitä analysoitiin ennätysmäärä, keskimäärin yli yksi kappale valiolaista maitotilaa kohti.

Omistajayrittäjille maksuton Valio Artturi® -rehuanalyysi kannattaa hyödyntää analysoimalla säilörehut säännöllisesti ja aina rehuerän vaihtuessa. Rehuanalyysi on tärkeä tilan tuloksenteon apuväline. Sen perusteella on helppo arvioida omat rehut ja suunnitella ruokinta sekä tehdä muutokset ruokintaan.

Ensimmäisen sadon säilörehujen kuiva-aine-pitoisuus on huomattavasti korkeampi kuin edellisen vuoden rehuissa kaikkialla Suomessa paitsi Lapin alueella, jossa kuiva-aine on keskimäärin 300 g/kg. Keskimäärin ensimmäisen sadon kuiva-aine on lähes 370 ja poikkeuksellisesti toisen sadon kuiva-aine on tätä matalampi 330 ja kolmannen sadon rehujen kuiva-aine noin 350 g/kg.

Keskimäärin säilörehujen raakavalkuaispitoisuus on normaalilla tasolla, noin 140 g/kg ka. Poikkeuksena kuitenkin Lapin, Kainuun ja Pohjois-Karjalan alueilla valkuaispitoisuus on muuta maata matalampi. Yli 130 valkuaispitoisuus riittää pötsimikrobien tarpeisiin. Analysoimalla säilörehut saa helposti selville omien rehujen valkuaispitoisuuden, koostumuksen ja rehuarvot sekä erityisen tärkeän säilönnällisen laadun.

Säilörehunäytteiden sulavuus on tällä kaudella keskimäärin parempi kuin edellisvuosina. Ensimmäisen sadon D-arvot ovat edellisvuotta reilusti korkeammat etenkin Pohjois-Savossa, Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalla ja hieman korkeammat Pohjois-Karjalassa, Keski-Suomessa, Etelä-Pohjanmaalla, Pohjanmaalla ja Kainuussa.

Uudellamaalla, Varsinais-Suomessa, Hämeessä ja Kymenlaaksossa ensimmäisen sadon D-arvot ovat keskimäärin matalammat kuin edellisenä vuonna. Toisen sadon D-arvo on kaikkiaan hieman matalampi ja kolmannen sadon puolestaan hieman korkeampi edelliseen vuoteen verrattuna.

Säilörehujen kuitupitoisuudet ovat keskimäärin matalammalla tasolla kuin edellisvuonna. Riittävän kuidunsaannin turvaamiseksi kannattaa eri rehuerät analysoida ja sekoittaa niitä mahdollisuuksien mukaan.

Säilöntälaadultaan huonojen rehujen osuus Valio Artturi® -analysoiduista säilörehuista on tällä kaudella ollut matalampi kuin pitkään aikaan. Vain noin viisi prosenttia säilörehuista on saanut säilöntälaadusta heikon arvosanan (4–6). Myös käymishappojen ja valkuaisen hajoamisen perusteella arvioituna huonojen rehujen osuus on vain noin 5 prosenttia.

Tällä kaudella säilörehunäytteiden syönti-indeksit ovat keskimäärin korkeammat kuin koko vuosikymmenen aikana. Syönti-indeksi kuvaa rehun vapaaehtoista syöntiä ja rehun tuotantovaikutusta. Syönti-indeksilukemaa nostavat muun muassa hyvä sulavuus, korkea kuiva-ainepitoisuus (420 g/kg asti) sekä hyvä säilöntälaatu eli matala käymishappojen määrä.

Omista hyvistä säilörehuista kannattaa ottaa täysin hyöty irti. Kun sulavuus on hyvä, säilöntälaatu priimaa ja syönti-indeksi korkealla, säilörehulla voi tehdä tulosta. Korkea syönti-indeksi mahdollistaa väkirehun määrän vähentämisen, kun hyvälaatuista säilörehua on vapaasti tarjolla.

Kivennäisten analysointi on lisääntynyt. Kivennäisaineet (Ca, P, K) on analysoitu peräti 59 prosentista säilörehunäytteistä ja näistä kolmasosasta lisäksi Mg ja Na sekä hivenaineet. Kivennäis- ja hivenaineiden keskimääräiset pitoisuudet ovat edelleen vuoden 2015 tapaan matalalla tasolla. Omien rehujen kivennäis- ja hivenainepitoisuus kannattaa analysoida Valio Artturi® -rehuanalyysin yhteydessä. Tietoa säilörehujen kivennäis- ja hivenainepitoisuuksista voi eläinten ruokinnan lisäksi hyödyntää myös peltopuolella viljelyn suunnittelussa.

Uuden Valman rehuanalyysi

Rehuanalyysitulostetta on parannettu uudessa Valmassa entistä luettavampaan ja helpommin tulkittavaan muotoon. Valmassa voit nyt valita useamman rehunäytteen tulokset yhtä aikaa vertailuun samalle näytölle.

Rehunäytteen tulkintaa helpottamaan on lisätty värit: vihreä väri tuloksen taustalla tarkoittaa, että näytteen tulos on saavuttanut tavoitearvon. Säilöntälaatua kuvaaville tuloksille on lisäksi käytössä keltainen alue, joka tarkoittaa että säilöntälaatu on riskialueella sekä punainen, jolloin rehun tulos on huono.