Työterveyttä Mehiläisen siivittämänä

Mikkelän maitotilalla ollaan tyytyväisiä työterveyshuollon palveluihin.

Ummeljoella sijaitsevan Mikkelän tilan yrittäjät Merja Rasi ja Teemu Mikkelä luottavat Mehiläisen työterveyshuoltoon. Tilalla on noin sadan lehmän pihattonavetta lypsyasemalla, ja talon oman väen lisäksi töihin osallistuu yksi ulkopuolinen työntekijä.

”Maitotilayrittäjän työ on fyysisesti todella raskasta niin kuin jokainen tätä työtä tekevä varmasti tietää. Työergonomian kannalta kuormittavia riskiasentoja tulee vähän joka vaiheessa. Pelto- ja traktorityössä on yksipuolisia työasentoja ja eläinten kanssa työskennellessä hankalampia asentoja. Lypsy ja parsien kolaus taas käyvät käsiin ja hartioihin. Pelkkä seisominenkin on yllättävän raskasta. Sen huomasin, kun palasin murtuneen varpaan parantelun jälkeen töihin”, Merja Rasi kertoo.

”Kärjistäen voisi sanoa, että parsinavetassa kuormittuu jalat, lypsyasemalla kädet ja lypsyrobotin kanssa välillä pää.”

Tuki- ja liikuntaelinten vaivat ovat alalla yleisiä ja niihin pyritään työterveydessä puuttumaan varhaisessa vaiheessa.

”Kärjistäen voisi sanoa, että parsinavetassa kuormittuu jalat, lypsyasemalla kädet ja lypsyrobotin kanssa välillä pää”, hymähtää agrologi ja maatalouden asiantuntija Reijo Talsi Mehiläisen työelämäpalveluista.

”Kuormaa tulee siitäkin, että yrittäjillä ei ole säännöllisiä vapaapäiviä, vaan vapaata otetaan silloin, kun on hetkittäin hiljaisempaa”, muistuttaa työterveyshoitaja Maiju Hannonen, joka työskentelee Mehiläisen työterveyshoitajana Lappeenrannan toimipisteessä.

Yleisimmin työterveyshoitajan tai lääkärin vastaanotolle tullaan tapaturmien jälkeen.

”Esimerkiksi liukastumiset ovat yleisiä. Pidemmän rasituksen takia vihoittelevan olkapään kanssa taas sinnitellään usein turhan pitkään, yrittäjien työmoraali on niin korkea. Alkuvaiheessa vaiva olisi kuitenkin yleensä helpommin hoidettavissa”, Maiju Hannonen harmittelee.

Mikkelän tilalla tehtiin mielenkiintoisia havaintoja työn kuormittavuudesta, kun tilalla kävi fysioterapeuttiopiskelijoiden ryhmä havainnoimassa työoloja opiskelutehtäväänsä varten.

”Opettajaa myöten oltiin ihmeissään siitä, miten raskasta työtä tiloilla tehdään. Juuri silloin meillä oli vasikoita syntymässä ja opiskelijat pääsivät todistamaan esimerkiksi hetkeä, kun Teemu kantoi toisessa kainalossa vasikkaa ja vapaassa kädessä oli lehmä narussa”, Merja Rasi naurahtaa.

Kaakkois-Suomen alueella Mehiläisen työelämäpalveluiden moniammatilliseen tiimiin kuuluu agrologi ja maatalouden asiantuntija Reijo Talsi (kuvassa). Muualla Suomessa maatalouden asiantuntijan palvelut hankitaan ProAgrian kautta.

”Työterveyshuollossa tärkeintä on pitkäjänteinen ennaltaehkäisevä toiminta, jolla pyritään estämään työperäisiä vammoja ja sairauksia. Yhteiskunta tukee tätä hyvin paljon ja ihan syystä. Maataloudessa on aivan omat ominaispiirteensä, jotka on hyvä huomioida”, Talsi kertoo.

Talsi on työskennellyt 10 vuotta maatalouden asiantuntijana työterveyspalveluissa, viimeiset kolme vuotta Mehiläisen palveluksessa. Toimenkuvaan kuuluu muun muassa tilakäyntien tekemistä, työterveyshoitajien perehdyttämistä ja konsultointia. Kokemusta on monenlaisista tiloista ja olosuhteista omastakin takaa:

”Olen itse maitotilalta kotoisin ja vaimon kanssa pidimme emakko-sikalaa useamman vuoden. Maanviljelijänä toimin vuoteen 2019 saakka. Kun olen lisäksi kymmenen vuotta tiloja kiertänyt, on kehittynyt hyvä tuntuma tilojen monenlaisiin vaaran paikkoihin. Silti jokainen tila on erilainen.”

”Työterveyshuollossa tärkeintä on pitkäjänteinen ennaltaehkäisevä toiminta, jolla pyritään estämään työperäisiä vammoja ja sairauksia.”

Agrologi ja maatalouden asiantuntija Reijo Talsi kuuluu Mehiläisen työelämäpalveluiden tiimiin. Kuva: Mehiläinen.

Työterveyshuolto on lakisääteisesti järjestettävä työntekijöille, mutta Mikkelän tilalla työterveys on ollut yrittäjillä itselläänkin käytössä. Työterveyspalvelut oli alun perin järjestetty toisen yrityksen kautta, jonka Mehiläinen yrityskaupalla osti.

”Todennäköisesti olisimme Valion sopimushintojen kautta päätyneet Mehiläiseen muutenkin. Madaltaa kyllä huomattavasti kynnystä ottaa tutkimuksia, kun esimerkiksi magneettikuvien hinnasta saa reilun alennuksen", Rasi huomauttaa.

Yksityisen työterveyshuollon kustannukset ovat asia, joka nousee usein esiin, kun pohditaan työterveyspalvelujen hankkimista.

”Käytännössä esimerkiksi työterveyslääkärikäynnistä tuleva kustannus on varsin kohtuullinen, kun hinnasta vähennetään ensin Valion sopimusalennus ja Kela-korvaus. Lisäksi korvausten jälkeen maksettavaksi jäävän osuuden voi vielä vähentää maatalousverotuksessa”, Reijo Talsi summaa.

”Kela-korvauksissa on kuitenkin hyvä huomioida vuosikatto eli enimmäismäärä, jonka täytyttyä kulut menevät kokonaan omaan piikkiin.

Helppous on myös tärkeä valintaperuste. Mikkelän tilalta on noin 20 kilometrin matka Mehiläisen toimipisteelle. Aikoja on helppo ja nopea varata työterveyslääkärille tai hoitajalle silloin, kun se omaan aikatauluun sopii.

”OmaMehiläinen -sovelluksen kautta voi muistaessaan varata ajan vaikka kymmeneltä illalla”, Merja Rasi kertoo.

Koronan myötä entistä useampi on löytänyt digitaaliset terveyspalvelut ja etävastaanotot, Reijo Talsi lisää.

”Monen vaivan kanssa saa nopean vastuksen Digiklinikalla. Esimerkiksi hoito-ohjeet tai reseptin tavallisen silmätulehduksen hoitoon voi saada selkeissä tilanteissa ilman käyntiä lääkäriasemalla.

Otamme mielellämme myös palautetta tarjoamistamme palveluista ja tilakäynneistä”, Talsi kertoo. Palautteen antaminen käy kätevästi Mehiläisen verkkopalvelujen etusivun pikalinkeistä kohdasta ”palaute”.

Työterveyshuoltoa tukee myös Melan uusi sovellus, jonka kautta näkee tilakäyntiraportit ja voi hoitaa tilakäynteihin liittyviä asioita. Lue lisää Työ & terveys -palstalta.

Työterveyshuollon tilakäynneillä tehdään kokonaiskartoitus, jossa tarkastellaan esimerkiksi riskejä eri työvaiheissa:

”Mitään tarkastuksia me emme tiloilla tee, vaan annamme neuvontaa osana ennaltaehkäisevää työterveystyötä. Jokaisella tilalla on omat haasteensa, joihin pyritään yhdessä löytämään ratkaisuja”, Talsi kertoo.

Mehiläisellä tehdään alkuvaiheessa kaksi tilakäyntiä, joista ensimmäisessä enemmän keskustellaan ja toisella pääasiassa kierretään ja katsotaan työoloja. Tilakäyntien moniammatillisessa tiimissä pyritään pitämään aina riittävästi asiantuntemusta maitotilojen ominaispiirteistä.

”Työterveyshoitajalla ei voi tietenkään olla täydellistä tuntemusta maataloudesta. Työmenetelmien arvioinnissa auttavat siksi ProAgrian asiantuntijat”, Talsi mainitsee.

"Monien työvaiheiden ergonomiaa voi parantaa pienilläkin asioilla. Navetassa tarvittavien astioiden ja tarvikkeiden siirtelyyn kannattaa käyttää kärryjä kantamisen sijaan. Poikimisten avustamisessa voi käyttää erityistapauksissa vetotaljaa", Maiju Hannonen täydentää.

Mikkelän tilalla on oltu tyytyväisiä yhteistyöhön:

”On ollut todella mielekästä toimia Mehiläisen ammattilaisten kanssa, kun esimerkiksi tilakäynneillä on ollut ymmärrystä maitotilan arjesta eikä tarvitse kaikkea selittää alusta alkaen. Saimme työfysioterapeutilta todella hyviä vinkkejä esimerkiksi tavaroiden siirtämiseen ja apua kuormitustekijöiden tunnistamiseen. Sekin auttaa jo paljon, kun tiedostaa, että tässä työvaiheessa voi olla vaaran paikka tai riski loukkaantumiseen.”

Maiju Hannonen muistuttaa myös henkisen hyvinvoinnin tärkeydestä: ”Eläinten hyvinvoinnista huolehtiessa voi oma hyvinvointi jäädä vähemmälle. Ei ehditä ajatella sitä, että hetkinen, miten itse jaksan. Tarvittaessa keskusteluapua on saatavilla työterveyslääkärin, -hoitajan, työpsykologin tai Välitä viljelijästä -verkoston kautta.”

Lähteet ja lisätietoa

Mehiläinen www.mehilainen.fi/yrityksille/tule-asiakkaaksemme/maatalousyrittajan-tyoterveys Lisätietoa Mehiläisen työterveyshuollon toiminnoista: reijo.talsi@mehilainen.fi

Löydä lähin Mehiläisen toimipiste

Pyydä tarjous Mehiläisen työterveyshuollosta: myynti@mehilainen.fi puh. 010 414 0112 (vaihde)

Muista kertoa, että olet Valion maidonhankintaosuuskunnan jäsen.

Mela www.mela.fi/tyohyvinvointi/tyohyvinvointia-maaseudun-yrittajille/tyoterveyshuolto/

5 yleisintä kysymystä maatalousyrittäjän työterveyshuollosta

Mitä maatalousyrittäjien työterveyshuolto kattaa?

Maatalousyrittäjien työterveyshuolto auttaa ja neuvoo yrittäjää terveyden, työkyvyn ja työssä jaksamisen ylläpitämisessä ja edistämisessä. Luonteeltaan se on ennaltaehkäisevää, esimerkiksi tilakäynnillä tehtäviä työolosuhdeselvityksiä ja terveystarkastuksia. Näiden lisäksi voi halutessaan sopia sairaanhoidon palveluista. Työterveyshuollon kautta voi myös päästä työkykyä tukevaan kuntoutukseen.

Mitä se maksaa?

Valio on neuvotellut osuuskuntiensa maitotiloille merkittäviä etuja Mehiläisen tarjoamaan työterveyshuoltoon. Yrittäjän omasta ja työntekijöiden työterveyshuollosta ei peritä vuosittaisia yleis- tai palvelumaksuja ja osasta työterveyspalveluita on sovittu alennuksia. Yrittäjille tarjottava paketti kattaa ennaltaehkäisevän työterveyshuollon ja sairaanhoidon. Työntekijöille tehdään oma sopimus, jossa yrittäjä voi valita palvelujen kattavuuden.

Kokonaiskustannukset muodostuvat käytetyistä palveluista asiakkaan tarpeiden ja sopimussisällön mukaan. Kelan ja valtion korvausosuuden jälkeen kustannusten omavastuuosuudeksi jää yleensä noin 50–150 e henkilöä kohden, sisältäen terveystarkastuksen ja mahdollisen tilakäynnin.

Onko työterveyshuolto pakollista?

Yrittäjälle itselleen työterveyspalveluiden hankinta on vapaaehtoista. Työnantajalla on lakiin perustuva velvollisuus järjestää ennaltaehkäisevät työterveyspalvelut työntekijöille. Näiden lisäksi voi sopia yleislääkäritasoisten sairaanhoitopalveluiden hankkimisesta.

Korvaako Kela työterveyskuluja?

Kela korvaa työterveyshuollon kustannuksia. Korvaustaso on työterveyssopimuksen mukaisista palveluista 50–60 %. Lisäksi valtio osallistuu tilakäynnin ja toimintasuunnitelman kustannuksiin 40 % osuudella. Korvaukset on sidottu kustannusten enimmäismääriin, jotka Kela määrittää vuosittain. Korvaukset ovat samat, hankkiipa palvelut julkiselta tai yksityiseltä palveluntuottajalta. Korvausten jälkeen maksettavaksi jäävän osuuden voi vähentää maatalousverotuksessa. Esimerkiksi kuntoutuksen ajalta Kelalta voi saada tulonmenetystä korvaavaa kuntoutusrahaa.

Mitä tilakäynnillä tehdään?

Maatalousyrittäjien työpaikkakäynnillä eli tilakäynnillä tehtävä työolosuhdeselvitys on työterveyshuollon perusta. Käynti tehdään ensimmäisen kerran silloin, kun yrittäjä liittyy työterveyshuoltoon ja sen jälkeen 1–4 vuoden välein tarpeesta riippuen. Tilakäynnillä tutustutaan työoloihin, arvioidaan työn kuormittavuutta, tapaturmariskejä ja altisteita, sekä mitataan tarvittaessa muun muassa melua, valaistusta ja kaasuja. Selvityksen tavoitteena on kehittää työolosuhteita terveyttä, työkykyä ja työhyvinvointia tukeviksi.

Anna Jalas-Karjalainen Copywriter, toimituspäällikkö Valio Oy