Yhteisvoimin utaretulehdusten ehkäisyyn

Osallistujat tuovat pienryhmään omia kokemuksiaan utareterveyden edistämisestä ja eläinlääkärit opettavat muun muassa havainnoimaan ja testaamaan lehmiä.

Ensimmäisestä Valion Utareterveys Hallintaan –pienryhmästä tuli rohkaisevaa palautetta: ”Todella hyvä pienryhmä ja koulutuskokonaisuus!” ”Hyviä keskusteluja tilapäivinä.” ”Parasta on kontaktien luominen, kokemusten jako, asiantuntevat vetäjät ja luennot.”

Tällainen palaute kannustaa jatkamaan pienryhmätoimintaa. Palautteissa kiitettiin myös esimerkiksi sitä, että pienryhmästä saaduista vinkeistä on oikeasti ollut hyötyä: ”Tehdyt toimenpiteet ovat selkeästi auttaneet!”

Ensimmäiset Valion Utareterveys Hallintaan -pienryhmät kokoontuivat koulutuskokonaisuuden päättäneeseen seminaariin Pitäjänmäelle 21.–22. maaliskuuta. Seminaariin osallistui vajaat sata henkilöä eli yrittäjiä niiltä 48 valiolaiselta maitotilalta, jotka olivat koulutuskokonaisuudessa mukana, sekä pienryhmiä vetäneet eläinlääkärit ja osuuskuntien tuotantoneuvojat.

Utaretulehdus hallintaan -pienryhmän aikana ryhmä tapaa osallistujan tilalla ja seminaarissa

Nyt ovat tavoitteet kohdillaan ja toimenpiteet päätetty! Seminaarissa tehdyn ryhmätyön tulosta peukuttavat Jenni ja Helka Nissinen, Anne Roimola, Sari Häkkinen ja Anette Kananen. Kuva: Anu Artjoki

Tapaamisissa keskustellaan utareterveyteen vaikuttavista asioista ja käydään navetassa.

Tapaamisten aikana tehdään havaintoja lehmistä sekä olosuhteista ja pyritään löytämään tilan tärkeimmät kehityskohteet. Koko ryhmä tuo tapaamisiin kokemuksensa ja asiantuntijuutensa ja tekee toimenpide-ehdotuksia. Tapaamisissa jaetaan tietoa ja saadaan asioihin uusia näkökulmia.

Pienryhmässä käydään läpi hyvät utareterveyden seurantarutiinit. Yhdessä keskustellaan tavoitteista, tunnusluvuista ja utaretulehdusten aiheuttamista kustannuksista ja jutellaan umpeutuskäytännöistä, utaretulehdusnäytetulosten tulkinnasta, lypsystä ja ruokinnan sekä olosuhteiden vaikutuksista utare-terveyteen.

Navetassa arvioidaan umpilehmien ja vastapoikineiden pötsin täyteisyyksiä ja kuntoluokkia sekä opetellaan ketoosin testaamista verinäytteestä. Yhtä lailla testataan parren ja lehmien yhteensopivuutta parsilaskurin avulla, tarkastellaan lehmien puhtautta ja olosuhteita.

Ensi syksynä alkaviin pienryhmiin ilmoittaudutaan Valman kautta. Uusia ryhmiä muodostetaan kysynnän mukaan.

Utareterveys Hallintaan -pienryhmien toteutuksesta vastaa Valio Terveys -palvelut yhdessä yhteistyöeläinlääkäreiden kanssa. Osallistumisesta peritään maksu, jonka suuruus vastaa yhden utaretulehdus-tapauksen keskimääräistä hintaa.

Utaretulehdusten kustannukset on nopea ja helppo arvioida laskurin avulla. Oman karjan tuloksesta keskustelevat Sari ja Ari Kantonen yhdessä Krisse Sarjokarin (kesk.) kanssa.

Laske utaretulehduksen kustannukset

Bakteeri pääsee utarekudokseen yleensä vetimen kautta.

Lehmän yleinen ja vetimen paikallinen vastustuskyky, bakteerien taudinaiheutuskyky ja bakteerien määrä vedinaukon suulla ratkaisevat, sairastuuko lehmä vai ei. Mitä useampi lehmä karjasta sairastuu, mitä aikaisemmin poikimisen jälkeen ja mitä vakavammin, sitä suuremmat tappiot taudista seuraavat. Jo lievä soluluvun nousu aiheuttaa kustannuksia, sillä tuotos vähenee solutuksen lisääntyessä.

Äkilliset utaretulehdukset tulevat kalliiksi. Paikalle kutsuttava eläinlääkäri, oma työ ja tarvittavat lääkkeet maksavat, samoin hoidon ja varoajan takia eroon lypsettävä maito. Potilaan tuotos laskee tulehduksen takia. Joskus joudutaan umpeuttamaan neljännes tai pahimmassa tapauksessa poistamaan koko lehmä.

Utaretulehduksen aiheuttamia kustannuksia omalla tilalla voi arvioida Valmassa olevan tappiolaskurin avulla. Laskuriin syötetään eri solulukuluokissa olevien lehmien määrä, joka löytyy analyyseistä kohdasta ”Lehmäkohtaiset näytteet”, tilalla kuukaudessa meijeriin tuotettu maitomäärä sekä maidosta maksettava hinta.

Vieläkin tarkemman arvion kuluista saa käyttämällä ”Mastitis Cost Calculator” -mobiilisovellusta. Siinä laskennan pohjatietoina käytetään karjan lehmäluvun ja tuotostason lisäksi maidon litrahintaa, tiineen hiehon ja teuraasta saatavan lehmän hintoja, työtunnin hintaa, tankkimaidon solulukua, äkillisten utaretulehdustapausten lukumäärää ja eläinlääkärin käytön tarvetta, karjan poistoprosenttia, tyypillisen utaretulehdustapauksen hoidon pituutta ja lääkekustannuksia sekä varoajan pituutta.

Laskurin mukaan kustannus 100 lehmän karjassa, 10 000 kilon keskituotoksella, 200 000 kpl/ml tankkimaidon soluluvulla, 35 poistoprosentilla ja kolmen sellaisen kuukausittaisen tulehdustapauksen vauhdilla, joita joutuu hoitamaan viiden päivän pistos- ja tuubikuurilla, olisi vuodessa noin 32 000 euroa. Vuosittain tällä esimerkkitilalla voisi tienata noin 15 000 euroa toimilla, joilla soluluku laskisi 150 000 kpl/ml tasolle, tulehdusten määrä yhteen per kuukausi ja poistoprosentti 25:een.

Seminaarin ryhmätöissä oli osallistujia kustakin osuuskunnasta. Keskustelu oli vilkasta. Kuvassa Jyrki ja Hanna Jaara, Simo Mäki, Pekka Suutari, Outi Lahti sekä Antti Tuukkanen. Kuva: Anu Artjoki

  • Kristiina Sarjokari - Terveydenhuoltoeläinlääkäri, Valio Alkutuotanto

    Kristiina Sarjokari

    Terveydenhuoltoeläinlääkäri
    Valio Alkutuotanto

    Valio Terveys -palvelut

  • Kaija Laitinen - Tuotantoneuvoja, Valio Terveys -palvelut

    Kaija Laitinen

    Tuotantoneuvoja
    Valio Terveys -palvelut

    Osuuskunta Tuottajain Maito

Pääkuva: Kristiina Sarjokari