Valkuainen & D-arvo kohdillaan nurmessa

Ensimmäisen sadon nurmisäilörehut ovat Valio Artturi® -rehu-analyysin säilörehun raaka-ainenäytteiden perusteella keskimäärin D-arvon tavoitteessa (keskiarvo 680 g/kg ka).

Keskimääräinen D-arvo on hieman matalampi kuin vuosi siten ensimmäisessä sadossa. Toisaalta D-arvoa nostaa tänä vuonna valkuaispitoisuus, joka on normaalia korkeampi (raakavalkuainen keskimäärin 151 g/kg ka).

Vuonna 2018 korkeaa D-arvoa selitti osittain erittäin korkea sokeri-pitoisuus, mutta matala kuitupitoisuus aiheutti ongelmia ruokinnan suunnittelussa. Tämän kauden ensimmäisen sadon rehujen koostumus ja sulavuus ovat siten paremmin tasapainossa kuin viime vuonna.

Kuitupitoisuus on ensimmäisen sadon nurmisäilörehujen raaka-ainenäytteiden perusteella lypsylehmille erittäin hyvää tasoa suhteessa D-arvoon, keskimäärin NDF 573 g/kg ka.

Sokeripitoisuus on tänä vuonna kotimaisille nurmikasveille tyypillisesti melko matala (keskimäärin 100 g/kg ka).

Toisen säilörehusadon korjuu on osassa maata kesken ja kolmas sato vasta kasvamassa tätä kirjoitettaessa.

Alustavien tulosten perusteella toisen sadon säilörehun raaka-ainenäytteet ovat ensimmäiseen satoon verrattuna kuivempia.

Ensimmäisen sadon maidontuotantovaikutus on tutkimusten mukaan kuitenkin parempi samassa D-arvossa.

Kuitua on toisessa sadossa hieman vähemmän kuin ensimmäisessä, ja sokeripitoisuus on toisessa sadossa korkeampi kuin ensimmäisessä.

Toisen sadon raaka-ainenäytteiden perusteella myös rehujen valkuaispitoisuus näyttäisi olevan korkeampi kuin vuosiin.

Säilörehun raaka-aineiden analyysituloksista saa hyvän arvion säilörehun koostumuksesta ja ruokinnallisesta laadusta, jos säilöntä onnistuu hyvin.

Säilörehut eri sadoista ja erilaisista eristä kannattaa analysoida, jotta saa tiedon, mitkä rehuerät sopivat minkäkin eläinryhmän ruokintaan.

Myös kivennäispitoisuus on hyvä analysoida eri satojen säilörehuista ruokinnan suunnittelua varten. Valio Artturi® -rehuanalyysissä kivennäisanalyysi on edullinen lisäanalyysi, joka kattaa tärkeimmät kivennäis- ja hivenaineet. Tarvittaessa seleeni, natrium, kloridi ja rikki on myös mahdollista analysoida rehuista lisäanalyysinä.

Säilörehujen riittävyyttä on tätä kirjoittaessa vielä vaikea arvioida, koska kolmas sato vasta kasvaa ja toisen sadon korjuukin on osittain kesken.

Sadon määrän arvio ensimmäisestä nurmisadosta, joka on lypsylehmien kannalta tärkein sato, näyttää hyvältä suuressa osassa maata.

Kuivuus alkoi haitata nurmien kasvua vasta pääosin ensimmäisen niiton jälkeen eri puolilla maata. Sateita ei Etelä- ja Länsi-Suomessa saatu juuri koko toisen nurmisadon kasvun aikana. Pohjois-Pohjanmaalla yöpakkaset haittasivat paikoin toisen sadon kasvua.

Myös maissikasvustot kärsivät paikoin hallasta. Pohjanmaan rannikolla on lisäksi kuivia alueita, joissa toinen sato jäi niukaksi.

Lapissa satomäärät ovat pääosin tavanomaiset. Alueella on kuitenkin yksittäisiä tiloja, joilla nurmet kärsivät kuivuudesta ja sato jäi tavoiteltua pienemmäksi.

Itä-Suomessa Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan alueella sekä Keski-Suomessa nurmien satotilanne vaikuttaa hyvältä. Nurmisatoa täydennetään kokoviljasäilörehuilla, mutta sen määrästä ja osuudesta ei ole arviota eri puolilta Suomea.

Kuivuudesta kärsineillä alueilla rehutilannetta pahentaa, että samoilla alueilla viime vuosikin oli kuiva eikä ylivuotisia säilörehuja ole reservissä.

Myös Valmakaupan ilmoitustaulua voi käyttää tilojen väliseen säilörehukauppaan. Se löytyy osoitteesta uusi.valmakauppa.fi/

Kuva: Janne Viinanen