Ympäristölaskuri – pieni vaiva, iso vaikutus

Maitotilayrittäjä Jukka Ojantakanen Siikalatvalta laski oman tilansa hiilijalanjäljen Osuuskunta Pohjolan Maidon neuvojan ja Valio Artturi® säilörehuasiantuntija Jari Korvan vinkistä.

”Valio Carbo® ympäristölaskurin avulla avautuu kokonaiskuva oman tilan ympäristövaikutuksista: mikä vaikuttaa paljon ja mikä vähän. Tulos muodostuu aivan arkisista asioista. Laskurissa kysytään tilan toimintatavoista ja tulos muodostuu sen perusteella”, Jari Korva kuvailee.

”Olin kuullut ympäristölaskurista, mutta tiedot tuli täytettyä, kun Jari otti asian vielä erikseen puheeksi”, Jukka Ojantakanen kertoo ja jatkaa:

”Suomalaiset ovat fiksuja kuluttajia, ja heitä varten tätä työtä tehdään. Ruoantuotannossa yhä useampi toimija tulee varmasti julkaisemaan omat lukunsa lähivuosina. Kokonaiskuvan kannalta jokaisella tilalla on merkitystä. Silloin myös saadaan tietoa, josta voidaan kertoa esimerkiksi markkinoinnissa. Kuluttajat ovat huolissaan maidon ilmastovaikutuksista, joten meidän pitää pystyä tästä paremmin kertomaan. Kauppoja ei ole varaa menettää sen takia, että tilojen hiilijalanjälkiä ei ole laskettu.”

”Vastuullisuustekojen ja ilmastotyön merkitys tosiaan nousee koko ajan. Yksittäisten kuluttajien lisäksi on hyvä muistaa myös isompia ostoja tekevät Valion asiakkaat kuten kaupat sekä julkiset hankinnat kotimaassa ja viennissä. Valiolainen maitotilayrittäjä voi vastata vaatimuksiin sillä, että olemme kehityksen kärjessä ja pystymme siitä myös konkreettisesti kertomaan”, Jari Korva komppaa.

Valio Carbo® ympäristölaskuri liittyy Valion tavoitteeseen edetä kohti hiilineutraalia maitoketjua vuoteen 2035 mennessä. Globaaleihin lukuihin verraten suomalaisten maitotilojen ympäristövaikutus on lähtökohtaisesti hyvällä tasolla ja raakamaidon hiilijalanjälki pieni. Hyvää on silti varaa parantaa ja luvut täytyy pystyä myös todentamaan.

Jukka ja Liisa Ojantakasen Koskinivan Tila Oy:n raakamaidon hiilijalanjälki on pieni ja korkea keskituotos laskee hiilijalanjälkeä. Tilan raakamaidon hiilijalanjälki on 0,89 CO2e/kg EKM, kun valiolaisten tilojen keskiarvo tällä hetkellä on 1 CO2e/kg EKM. Maailmanlaajuinen keskiarvo on arviolta 2,5 kg CO2e/kg rasva-proteiinikorjattua maitoa, siis valiolaisiin tiloihin nähden yli kaksinkertainen.

Verkkokoulutuksia ympäristölaskurin käyttöön järjestetään, ja tukea saa myös Laskuri Klinikalta, jossa on mahdollista kysyä apua täsmäkysymyksiin sekä tietojen täyttämiseen. Koulutuksista tiedotetaan Valmassa. Moni yrittäjä pohtii, miten kauan hiilijalanjälkilaskelman teko ja lähtötietojen kerääminen kestävät ja kuinka usein tietoja pitää päivittää.

”Ympäristölaskurikoulutuksen kesto on kaksi tuntia. Tästä tietojen keruu ja täyttäminen vie noin 15 minuuttia, kun suuri osa tiedoista löytyy muista järjestelmistä ja tietokannoista ja tiedonkeruu on pitkälle automatisoitu. Koulutuksen aikana saa selville oman tilan hiilijalanjäljen”, ympäristölaskurikoulutuksista vastaava kehityspäällikkö Aleksi Astaptsev Valiolta kertoo.

”Osuuskunta Pohjolan Maidon alueella kiinnostusta laskurin käyttöön on ollut kiitettävästi. Verkkokoulutuksissa on ollut hyvä, positiivinen ilmapiiri ja palautteissa ihmiset kertovat oppineensa paljon uutta oman tilan ympäristövaikutuksista”, Jari Korva kertoo.

”Laskuri on fiksu työkalu, jota on helppo käyttää ja täyttää, eikä se vaadi jatkuvaa päivittämistä, ellei tilan toimintatavoissa tapahdu isoja muutoksia. Uusien työkalujen käyttöönotossa esiintyy usein muutosvastarintaa, mutta loppujen lopuksi vaiva on todella pieni. Koulutuksessa ja klinikalla saa tarvittaessa apuja tietojen täyttämiseen”, Jukka vakuuttaa.

Monet tilat vasta harkitsevat ympäristölaskurin käyttöönottoa. Miehet ovat yhtä mieltä siitä, että olisi tärkeää saada maitotilayrittäjät joukolla liikkeelle. Luvuista on hyötyä yksittäisen tilan toiminnan kehittämiseen, mutta merkitystä on myös koko Valioryhmän kannalta.

”Vaikea toimintaa on parantaa, jos ei tiedä, mistä oman tilan ympäristövaikutukset muodostuvat. Itse ajattelen, että täysi hyöty laskurista saadaan, kun mahdollisimman moni ottaa sen käyttöön”, Jukka Ojantakanen sanoo.

”Kun tiedämme mahdollisimman monen tilan raakamaidon hiilijalanjäljen, voi Valio hyödyntää tietoa kuluttaja- ja asiakastyössä. Alkuvauhtiin on varmasti vaikuttanut sekin, että muutoksia ja vaatimuksia on ollut lähiaikoina muitakin, isoimpina tilojen siirtyminen vastuullisuuslisän piiriin ja sopimustuotantoon”, Jari Korva muistuttaa.

”Itse suhtaudun kuitenkin positiivisesti tulevaan. Hiilineutraali maito on lähtökohtaisesti hyvä asia. Eiköhän tässä matkan varrella tule uusiakin innovaatioita, jotka auttavat kohti tätä tavoitetta. Meillä Suomessa maidontuotannolla on jo lähtökohtaisesti suhteellisen pienet ilmastovaikutukset, ja teknologia on auttanut meitä jo monessa asiassa. Suunta on oikea”, Jukka Ojantakanen uskoo.