Kilowatit kuriin

Nurmeslaisessa navetassa on panostettu energiatehokkuuteen. Ostosähköä kuluu maitolitraa kohti lähes puolet vähemmän kuin kymmenen vuotta sitten. Järkevällä maidon jäähdytyksellä säästetään suuri määrä sähköä.

Nurmeksessa on valoisa lokakuun lopun päivä. Hannu ja Niina Gröhnin maitotilan aitan katolla kiiltelevät aurinkopaneelit tuottavat tänäänkin virtaa lypsyrobotille ja muille pihaton laitteille.

”Paneelit ovat olleet käytössä viisi vuotta. Voimala on ollut todella huoleton. Kymmenen kilowatin paneelit tuottavat kesäpäivinä parhaimmillaan kaiken tilan tarvitseman sähkön. Olisi ehkä kannattanut hankkia heti hieman isompi voimala, kun katolle jäi vielä tilaa”, Hannu Gröhn sanoo.

Aurinkovoimala ei ole suinkaan tilan ainoa energiansäästökonsti. Kiinnostus energiansäästöön syttyi jo yhden robotin pihaton valmistuttua vuonna 2011 ja kasvoi entisestään, kun laajennus kahdelle robotille valmistui. Innostusta uusiin energiaratkaisuihin on lisännyt myös se, että Hannu Gröhn tutustui jo Helsingin yliopistossa maatalousteknologiaa opiskellessaan kustannustehokkaisiin tuotantoratkaisuihin Suomessa ja ulkomailla.

Tilan kehitysloikat sähkötehokkuudessa ovat olleet huimat. Ensimmäinen askel oli lämmön talteenotto tilatankin kylmäaineesta. Sen jälkeen tankin yhteyteen asennettiin vielä maidon esijäähdytin. Esijäähdyttimellä pystyy pudottamaan lypsylämpimän maidon lämpötilan noin puoleen. Talteen kerätyn lämmön voi hyödyntää navetan käyttöveden, lehmien juomaveden tai teknisten tilojen lämmitykseen.

Vuonna 2014 yhden robotin pihatossa ja Gröhnien asuintalossa kului sähköä 120 000 kilowattituntia vuodessa. Kun maidon esijäähdytin oli asennettu, putosi sähkön kulutus noin 100 000 kilowattituntiin. Aurinkovoimala ja asuintalon muuttaminen maalämpöön pienensivät kulutuksen jo 75 000 kilowattituntiin vuodessa. Robotti- ja lehmämäärän tuplaantumisen jälkeen ostosähköä kului viime vuonna 110 000 kilowattituntia.

”Tänä vuonna arvioitu kulutus on 100 000 kilowattituntia. Tuotamme nyt kaksi kertaa enemmän maitoa kuin aikaisemmin ja käytämme silti vähemmän sähköä kuin yhden robotin navetassa”, Gröhn laskee.

Tuotamme kaksi kertaa enemmän maitoa kuin aikaisemmin, ja käytämme silti vähemmän sähköä.

Osuuskunta Maitosuomen huoltopäällikkö Seppo Korhonen on asentanut tilatankin yhteyteen kylmäaineen levylämmönvaihtimen ja putkityyppisen Mueller-esijäähdyttimen.

”Olemme laskeneet, että kahden robotin tilan miljoonan litran maitomäärässä voi maidon esijäähdyttimellä säästää 10 000 kilowattituntia vuodessa. Ennen sähkön hinnannousua säästöä olisi kertynyt noin tuhat euroa vuodessa. Esijäähdytin on maksettu takaisin 3–4 vuodessa, tällä hetkellä nopeamminkin”, Korhonen sanoo.

”Esijäähdytys parantaa luonnollisesti myös maidon laatua. Kun tankki on pesussa, voi maito joutua odottamaan puskurisäiliössä yli tunnin. Se säilyy siellä parempana, kun osa lämmöstä on otettu pois.”

Korhonen kannustaa muitakin tiloja hankkimaan 4 000–5 000 euron hintaisen esijäähdyttimen. Juuri nyt pienenä ongelmana on jäähdytinten saatavuus. Sitä saattaa joutua odottamaan muutaman kuukauden.

Osuuskunta huolehtii esijäähdyttimen asentamisesta. Tila hoitaa itse uudet putkitukset ja päättää, mihin haluaa lämpimän veden johtaa. Korhonen kertoo, että esijäähdytin on yleensä puolessa päivässä asennettu. Asennuskulu kuuluu edellä mainittuun hintaan.

Esijäähdyttimen kautta kulkeva maito viilenee, ja jäähdytysvesi lämpenee noin 15-asteiseksi. Esijäähdyttimessä lämmennyt vesi ohjataan Gröhnien navetassa lehmien juomavedeksi ja maitotankin lämmönvaihtimen syöttövedeksi.

Tilasäiliön kylmäaineesta lämmönvaihtimella talteen otettava lämpö varastoidaan 300 litran lauhdevaraajaan, jossa veden lämpötila nousee 50 asteeseen. Lauhdevaraajassa lämmennyt vesi syötetään navetan käyttöveden ja robottien pesuveden lämminvesivaraajiin sekä kierrätetään navetan toimiston ja maitohuoneen lattialämmitykseen. Muuta lämmitystä näissä tiloissa ei tarvita edes talvella.

Maitohuone on erittäin avara ja tuuletus alkaa toimia automaattisesti, kun lämpötila nousee liian korkeaksi. Sisäilman viilentäminen lyhentää kompressorin käyntiaikaa.

Ostosähköä säästetään navetassa myös siten, että sähköllä toimivat automaattilaitteet, robotin pääpesut, kuivitusrobotti, lantarobotin lataus ja lietteen sekoitus, tapahtuvat eri aikoina. Silloin aurinkosähköä riittää paremmin omaan käyttöön.

Valaistus vie yleensä noin viidenneksen navetan sähköstä. Uutta pihattoa valaisevat laajennuksen yhteydessä asennetut LED-valaisimet. Runsas valokennolevyjen käyttö tuo myös paljon luonnonvaloa ja työmukavuutta pihattoon.

Esijäähdytys säästää sähköä ja parantaa maidon laatua.

Tutkijan luonteestaan johtuen Hannu Gröhn on asennuttanut sähkötaulun yhteyteen kuusi alamittaria.

”Sain nämä ilmaiseksi kerrostalon purkutyömaalta. Säästökohteiden löytäminen on helpompaa, kun tietää, paljonko sähköä missäkin kohteessa kuluu. Mittareiden seuraamisella voi optimoida toimintoja ja kasvaneesta sähkönkulutuksesta voi päätellä laitteiden huoltotarpeen.”

Tilan energiatehokkuudessa on edelleen kehittävääkin. Yksi suuri energiasyöppö on traktorivetoinen apevaunu. Rehuketjua järkeistettiin viime vuonna siten, että säilörehu korjataan nyt lähes kokonaan aumoihin. Aikaisemmin rehu tehtiin paaleihin. Ensi kesän suunnitelmissa on laakasiilojen pystyttäminen.

”Meillä on edelleen pienet, keskimäärin 2,5 hehtaarin lohkot ja nekin hajallaan. Siihen on kuitenkin täällä Itä-Suomessa vaikea löytää ratkaisua. Kuljetamme paalit kauimmaisilta lohkoilta rekalla.”

Hannu Gröhn antaa energiatehokkuuteen vielä yhden, oman kantapään kautta opitun vinkin.

”Nurmityökoneiden ja apevaunun terät kannattaa pitää tikissä. Säännöllinen teroittaminen säästää polttoainetta ja talvella isännän hermoja”, hän nauraa. Useamman tilan yhteinen biokaasulaitos siintelee myös mielessä. Vielä ei ole kuitenkaan löytynyt sopivaa mallia, jolla biokaasun tuotanto ja myynti polttoaineeksi toteutuisi kannattavasti. Hannu Gröhn kuitenkin uskoo, että suunnitelma realisoituu tulevina vuosina. Ensi vuoden kehittämiskohteiksi riittävät jaloittelutarhan ja säilörehusiilojen rakentaminen.

Pasolan maitotila, Nurmes

Yrittäjät
Hannu (39) ja Niina Gröhn (40), lapset Iida (7), Silja (12) ja Arttu (15). Tilalla on yksi vakituinen työntekijä.

Eläimet
Lypsyssä 110 lehmää (ho 82 %, ay 17 %, muutama jersey), keskituotos 11 390 kg EKM, 1,2 milj. l maitoa meijeriin vuonna 2022.

Navetta
Vuonna 2011 valmistunut ja kerran laajennettu kahden robotin pihatto. Slalom-lannanpoisto. Ruokinta traktori-apevaunuyhdistelmällä. Robotti kuivittaa parret separoidulla lannalla. Navetassa on yksi viilennyspuhallin. Umpilehmät ja hiehot laiduntavat, jaloittelutarha on tekeillä.

Pelto
Viljelyala 194 ha, lisäksi sopimusaloja 26 ha. Nurmea 120 ha, säilöheinää 30 ha, loppu ohraa ja kauraa, jotka säilötään murskeviljana. Säilörehu korjataan yhteistyössä toisen tilan kanssa noukinvaunuilla aumoihin.

Hiilijalanjälki
0,90 kg CO2e/kg EKM (Valio-ryhmän maitotiloilla keskimäärin 1,03).

Menestystekijät
Tuotannon jatkuva, pienin askelin kehittäminen. Tulosten seuranta mittaamalla ja laskemalla.

Teksti ja kuvat: Markku Pulkkinen

Teknologia
Aurinkosähkö tuo energiaomavaraisuutta - katso video
Teknologia
Vältä sudenkuopat aurinkovoimalan hankinnassa
Teknologia
Säästä huolloilla rahaa