Maidon metaanipäästöt pienentyneet merkittävästi

Metaani tiedostetaan yleisesti hiilidioksidia haitallisemmaksi kasvihuonekaasuksi. Lähes yhtä usein kotieläintuotanto ja lehmät mainitaan yhdeksi tärkeimmistä metaanin tuottajista. Siksi moni pitää lehmiä yhtenä tärkeimmistä ilmastonmuutoksen aiheuttajista. Juuri valmistunut Suomen kansallinen maitoalan metaani-inventaari kertoo kuitenkin toista tarinaa.

Inventaarissa laskettiin lehmien ja hiehojen tuottama metaanimäärä viiden vuoden välein vuosina 1960–2020. Taustatekijöinä huomioitiin eläinten lukumäärä, maidontuotanto ja ruokinta. Tuloksissa kokonaismetaanin tuotanto on vähentynyt 60 vuodessa lähes 60 prosenttia ja maitokilokohtainen metaanimäärä noin 40 prosenttia. Metaanin tuotannon väheneminen johtuu eläinmäärän ja maidontuotannon vähenemisestä sekä sen tuottavuuden paranemisesta. Lehmäkohtainen maitotuotos on 60 vuoden aikana kolminkertaistunut. Vuonna 1960 maitolitraa kohden metaania syntyi noin 32 grammaa, josta maidontuotannon osuus oli noin 27 ja uudistuseläinten osuus noin 5 grammaa. Vastaavat luvut vuonna 2020 olivat noin 16 grammaa maidontuotannon ja noin 4 grammaa uudistuksen osalta.

Maidontuotanto ei siis ole ollut ilmastonmuutoksen pääajuri ainakaan Suomessa. Muun yhteiskunnan päästöt ovat moninkertaistuneet vastaavalla aikavälillä, ja on vaikea löytää toista elinkeinoa, missä päästöt olisivat yhtä paljon laskeneet. Systemaattinen eläinjalostustyö, ruokinnan parantuminen ja eläinten hyvinvointiin panostaminen on ollut hieno onnistuminen koko maitoalalta.

Eikä tässä vielä kaikki. On muistettava, että metaani syntyy kiertävästä hiilestä. Metaani hajoaa ilmakehässä hiilidioksidiksi reilussa 10 vuodessa, jonka jälkeen se on uudelleen sidottavissa rehukasvien satoon. Näin ollen ilmakehän hiilimäärä ei lehmien röyhtäilystä lisäänny, metaanin hiili kiertää eli on biogeenista. Fossiilisen hiilen polttaminen taas lisää aina ilmakehän hiilimäärää.

Maitoala on tehnyt Suomessa hienoa ilmastotyötä pitkäjänteisesti.

Entä mitkä ovat tulevaisuuden mahdollisuutemme vähentää metaanimäärää? Keskituotosta nostamalla voidaan edelleen vähentää metaanin tuotantoa maito- litraa kohden. Pitkällä aikavälillä tehokkain yhdistelmä eläinjalostuksessa on parantaa lehmien keskituotosta sekä rehunhyväksikäyttöä ja samalla pysäyttää eläinten koon kasvu. Näin parannetaan myös tuotannon taloutta tehokkaasti.

Lyhyellä aikavälillä metaanin tuotantoa on mahdollista vähentää tehokkaasti rehun lisäaineilla. Tänä vuonna EU:ssa hyväksynnän sai 3-NOP-lisäaine, joka vähentää lehmän metaanin tuotantoa 25–35 prosenttia. Valio on yhdessä bio- tekniikkayritys DSM:n kanssa menestyksekkäästi pilotoinut kyseisen lisäaineen käyttöä valiolaisilla maitotiloilla. Haasteena on lisäaineen kustannus. Mutta mahdollisuus nopeaan metaanin tuotannon vähentämiseen on olemassa.

Maitoala on tehnyt Suomessa hienoa ilmastotyötä. Siitä suurin kiitos kuuluu maitotilojen arvokkaalle työlle. Metaaniinventaarin tuloksia onkin nyt viestittävä tehokkaasti ja laajasti. Virheellinen käsitys lehmien metaanintuotannon ilmastovaikutuksesta on korkea aika oikaista.

Näkökulmat
Ilmastopuntari: Hiiliviljelyn välitilinpäätös
Näkökulmat
Tukea nuorille yrittäjille
Näkökulmat
Uudet yrittäjät Valiolla