Yhteyttäminen on hiiliviljelyn perusta
Viestintäpäällikkö Päätoimittaja
Valio Oy
Nurmipeltojen hiiltä sitova viljely on yksi maitotilojen keinoista pienentää raakamaidon hiilijalanjälkeä ja tilojen ilmastovaikutuksia.
Hiiliviljely tarkoittaa peltoviljelyn toimia, joilla voidaan sitoa hiiltä ilmasta maaperään. Se on yksi avaintekijöistä Valion ja osuuskuntien työssä kohti hiilineutraalia maitoketjua vuoteen 2035 mennessä.
”Hiiliviljelyn perustoimenpiteet ovat yksinkertaisia. Termi hiiliviljely on melko tuore, mutta tiloilla on tehty pitkään työtä aiheen parissa”, kehityspäällikkö Virpi Kling Valion hiilineutraalin maitoketjun tiimistä toteaa.
”Kaiken perusta on yhteyttämisen lisääminen. Näin hiili saadaan sidottua kasvimassaan ja sitä kautta maaperään. Hiiliviljelyyn liittyvät toimet pellolla parantavat maan kasvukuntoa ja kasvattavat nurmisatoa, ja ne ovat myös luonnon monimuotoisuuden kannalta hyvä asia.”
Hiiliviljelyssä peltolohkot tulisi pitää kasvipeitteisinä mieluusti koko vuoden ympäri. Jos pelto kynnetään syksyllä ja maa on paljaana ennen talvea vaikkapa muutaman kuukauden ajan ja sen lisäksi keväällä ennen kylvöjä, siitä vapautuu huomattavasti enemmän hiiltä kasvipeitteiseen lohkoon verrattuna.
”Muokkaukset on hyvä minimoida, ja nurmikierroksi suositellaan 3+1, jossa on maksimissaan yksi viljavuosi välissä. Perustamisvuonna kannattaa levittää karjanlantaa, sen fraktioita tai mädätysjäännöstä, koska lannanlevitys tehostaa hiiltä sitovien maaperämikrobien toimintaa.” Hiiliviljelyn periaatteisiin kuuluu myös monilajinen nurmipelto, täydennyskylvö ja nurmen korjuu riittävän pitkään sänkeen.
”Nurmen tulisi olla hyvässä kasvukunnossa ja täystiheä”, Virpi Kling vahvistaa. ”On hyvä suosia viljelyvarmoja nurmisiemenseoksia, joissa on vähintään 4 monivuotista nurmi- tai nurmipalkokasvilajia, joista yksi on syväjuurinen. Se maksimoi hiilensidontaa ja lisää satovarmuutta.”
Nurmipellon hiilensidontaa lisää tarvittaessa täydennyskylvö monilajisella nurmisiemenseoksella. Valma-kauppojen Valio Carbo® nurmisiemenseoksissa on hiilensidonta otettu erityisesti huomioon. Valikoimista löytyy myös täydennyskylvöön sopiva nurmisiemenseos.
Yksi tärkeimmistä tekijöistä hiilensidonnan kannalta on nurmen korjuu riittävän pitkään, keskimäärin 10–12 sentin sänkeen. Tällöin yhteyttäminen ei pysähdy, vaan nurmi toipuu niitosta nopeasti rivakkaan kasvuun.
Turve- ja kivennäismailla on eroa hiilen sitoutumisessa.
”Hiiliviljely toimii parhaiten nurmilla ja laitumilla, joiden maalajit ovat kivennäismaita”, Kling sanoo.
Turvemailla voi noudattaa hiiliviljelyn periaatteita, mutta ilmastovaikutusten minimoimiseen tarvitaan myös muita keinoja. Valio on mukana useissa eri tutkimuksissa, joissa selvitetään keinoja turvemaiden päästöjen vähentämiseen.
”Ensisijaisesti turvemaat kannattaa pitää nurmikierrossa ja minimoida muokkaus”, Kling ohjeistaa.
Miten hiilen sitoutuminen maaperään ja kasvimassaan voidaan todentaa? Valion ilmastovaikutusten pienentämiseen pureutuvassa laajassa Carbo® hankkeessa selvitetään hiilen sitoutumiseen liittyviä eri aihealueita.
”Hiiliviljelypilotissa 30 maitotilaamme on sitoutunut hiiliviljelyn eri toimenpiteisiin, ja etenemistä seurataan 5 vuoden välein otettavilla maanäytteillä”, Kling kertoo.
Valio on hakemassa Gold Standard -sertifiointia pilotissa käytettäville hiiliviljelymenetelmille. Samalla selvitetään, miten syntynyttä hiilensidontaa ja hiilikrediittejä voisi hyödyntää Valion hiilineutraalin maitoketjun työssä tai hiilikrediittimarkkinoilla.
Pilotin maaperänäytteet eivät ole näppärin tapa mitata hiilen sitoutumista maaperään epätarkkuutensa, työläytensä ja useamman vuoden seuranta-ajan vuoksi.
Tutkimuslaitokset tekevät eddy-covarianssi- ja kammiomittauksia, joilla sitoutumista voi mitata tarkemmin ja nopeammin, mutta menetelmät ovat toteutukseltaan kalliita. Lisäksi kaukokartoitusta satelliittien avulla tutkitaan yhtenä todentamismenetelmänä.
Tavoitteena on luoda mallinnuksia, joita voidaan hyödyntää jatkossa kaikkien peltolohkojen hiilensitoutumisen ja päästöjen arviointiin. Työhön Valio osallistuu yhdessä mm. Ilmatieteen laitoksen kanssa, kun ensi kesänä neljällä valiolaisella tilalla mitataan hiilivuota kammiomittauksin.
Valion hiilineutraalin maitoketjun tiimi kannustaa maitotiloja osallistumaan aktiivisesti Valion ja BSAG:n järjestämiin Valio Carbo® hiiliviljelijäkoulutuksiin. Myös verkossa suoritettava Uudistavan viljelyn e-opisto tarjoaa laajan oppimispaketin hiiliviljelyyn liittyen.
”Hiiliviljelijäkoulutuksia järjestetään jatkossa kaksi vuodessa. Uudistavan viljelyn e-opisto on luotu laajan yhteistyökumppaneiden verkoston kanssa BSAG:n johdolla. Koulutuksen voi tehdä omaan tahtiin verkossa, ja se on jaettu eri moduuleihin, joista osa on suunnattu maitotilayrittäjille”, Kling kertoo.
”Molemmista koulutuksista tila saa merkinnän Valman tilakortille. Tavoitteena on, että hiiliviljelyn opit siirtyvät käytännön teoiksi tiloilla.
Virpi Kling
Työni Valiolla
Vastaan hiiliviljelyn kehittämisestä, hiiliviljelykoulutusten järjestämisestä, viljelymenetelmien sertifioinnista, hiilikrediitteihin liittyvistä selvityksistä ja lisäksi toimin projektipäällikkönä Business Finlandin rahoittamassa Carbo® hankkeessa, joka on suurin hankkeemme valiolaiseen hiilineutraaliin maitoketjuun liittyen. Olen myös mukana tiiviisti Valio Carbo® ympäristölaskurin kehitystyössä.
Työhöni kuuluu olennaisena osana uusien yhteistyö- ja rahoitusmahdollisuuksien kartoittaminen. Tavoitteenamme on saada hiilineutraaliin maitoketjuun liittyvään tutkimukseen mahdollisimman hyvä ulkopuolinen rahoitus. Kuluneiden kuukausien aikana olemme hakeneet uutta rahoitusta mm. MMM:stä ja EU:lta.Suomessa on huippututkimusta nurmien hiilensidontaan ja maanviljelyn ilmastovaikutuksiin liittyen. Toiminta ja yhteistyö eri tahojen välillä on hyvin avointa, ja voimme hyödyntää yhdessä saatuja tuloksia esimerkiksi Valio Carbo® ympäristölaskurin kehitystyössä. Yhteistyö tässä verkostossa on hyvin motivoivaa ja innostavaa!
Valion suosikkituotteeni
Valio Mustaleima™ emmental juusto.
